torstai 31. tammikuuta 2019

Hiljainen tappaja

Hänellä oli vapaapäivä. Hänen viikkonsa oli ollut hyvin kiireinen. Hän teki työt ahkerasti, eikä kukaan moittinut häntä, vaikka hän oli joskus väsyneenä töissä. Hän nukkui välillä huonosti. Hänelle puhuttiin lähes koko ajan. Joskus hän heräsi yöllä, eikä kuullut puhetta vähään aikaan. Silloin hän ihmetteli hiljaisuutta, ja odotti, että nainen sanoisi jotain hänelle.

Naisen ääni kehräsi, ja mies tunsi, kuinka hän unelmoi tulevaisuudesta, ja odotti naisen tapaamista yhä enemmän. Nainen vain ei tuntunut pitävän kiirettä asioiden kanssa. Nainen puhui hänelle tavallisista asioista ja päivän tapahtumista. Hän ei kertonut perheestään, eikä omasta elämästään kovin paljon. Nainen puhui lähinnä vain kotieläimistä ja työstään, sekä mitä hän teki milloinkin.

Eräänä yönä viikolla oli ollut erikoinen tapahtuma. Nainen oli puhunut hänelle, ja mies kuunteli naisen ääntä kaikessa rauhassa. Nainen kehui miehen työtä ja kotia, ja oli kiinnostunut miehen tunteista ja muusta elämästä. Taustalla kuului miehen naurun pyrskähdys. Se tuntui oudolta tapahtumalta, mutta nainen ei itse kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Mies ajatteli sen olevan joku sukulainen talossa, mutta ei halunnut kysyä tarkemmin asiasta. Se kuitenkin herätti jonkinlaista epäluuloa naisen puheiden suhteen. Oliko joku naisen kanssa öisin, vaikka hän ei ollut naimisissa? Vai mitä merkitystä sillä oli?

Hän söi aamiaista ja kuunteli kadun liikennettä. Päivästä tulisi kaunis ja kuulas, lämmintä olisi reilut kymmenen astetta. Yöt olivat välillä kylmiä, mutta päivällä olisi lämpimämpi jo. Kylmimmät ilmat olivat jo ohitse, ja pikkuhiljaa olisi kevät ja kaikki olisi jälleen mukavampaa. Ulkona voisi olla enemmän ja olisi viihtyisämpää olla töissäkin, kun ei tarvitsisi niin paljon vaatteita pukea päälleen. Hän piti edelleen auton tuuletinta päällä, koska se voimisti naisen ääntä ja hän sai paremmin selvän sanoista.

Mies päätti lähteä torille, koska hän oli nähnyt naisen siellä aikaisemmin, ja ehkä nainen tulisi sinne tänään. Hän käveli reipasta vauhtia ja katseli katujen vilskettä. Hän kuuli outoa puhetta viemäreistä. Sieltä joku huusi "hullu, hullu", kun hän kulki viemärikaivojen ohitse. Hän ihmetteli puhetta, mutta tiesi, ettei siellä ketään ole. Tolppien nenässä oli kovaäänisiä, ja niistä tuli hiljaista musiikkia, ja hän tunsi laulun, jota hänen äitinsä oli laulanut. Nainen puhui myös hänelle hyviä asioita musiikin seassa.

Hän oli sekavassa mielentilassa kuullessaan äitinsä lempilaulun ja naisen puheen. Mitä tämä kaikki merkitsi? Miksi hän kuuli aivan kuin äitinsä äänen laulavan? Jotenkin kaikki tuntui epätodelliselta, eikä muut ihmiset reagoineet ääniin. Hän ei tiennyt, mitä hänelle oli tapahtunut? Oliko hän todella se hullu, mitä viemärikaivoista kuului?

Hän jatkoi matkaa torille. Nainen sanoi olevansa torin laidalla. Mies yritti kovasti löytää katsellaan naista, mutta siellä oli paljon ihmisiä, ja hänen oli vaikea keskittyä nyt. Hän yritti ja nainen puhui hänelle edelleen. Lopulta mies antoi periksi ostettuaan hedelmiä, ja vihanneksia. Hän käveli kotiin, mutta ei enää kuullut musiikkia, eikä ääntä viemäreistä.

Kotiin saapumisen jälkeen nainen puhui hänelle, että oli nähnyt miehen torikauppiaan luona. Nainen oli ollut läheisen talon vieressä. Nainen kehui miehen olemusta ja sanoi, että kyllä hänellä on hyvä maku. Nainen tiesi miehen liikkeet tarkkaan ja tunsi hänen ajattelunsa. Mies oli vakuuttunut, että nainen oli nähnyt hänet torilla, mutta ei ymmärtänyt, miksi nainen ei ollut tullut esittäytymään!




keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Koukuttava kuiskaus

Hiisukka-ääneet ovat tehokkaita,
ihmisen on kuunneltava aktiivisesti,
kuiskaava ihminen on helposti koukuttava,
on kuunneltava ääntä lisää ja enemmän,
siksi siihen jää helpommin kiinni!

Kuiskausäänet tuovat mielihyvää,
ihminen kokee ne voimakkaampina,
ja ne antavat ihmiselle tunteita,
ne tuntuvat miellyttävämmiltä,
ja siksi ne voivat olla haitallisia,
ääniä kuulevan manipuloitumisessa!

Hiljainen tappaja

Illalla hän oli väsynyt työpäivän jälkeen. Hän laittoi ruokaa ja samalla hän suunnitteli elämää eteenpäin. Kova ininä kävi korvien juuressa, ja hän yritti vain keskittyä omiin töihinsä. Ininä tuntui tulevan korvien ulkopuolelta, ja päätä kääntäessä se muuttui huonommin kuuluvaksi. Nainen puhui hänelle samalla.

Naisen ääni oli seurannut häntä jo pitkään. Nainen kehui hänen ruoanlaittoaan, ja sanoi hänen olevan hyvä kokki. Naisen kannustus oli kantanut häntä pahimman surun yli. Nyt hän tunsi jo olevansa itse oman elämänsä herra ja hänelle entinen vaimo oli kaunis muisto.

Hän ei miettinyt enää joka päivä entistä vaimoaan. Hän alkoi unohtamaan yhteiset hetket. Hän suunnitteli tulevaisuutta, ja kaikkea uutta ja turvallista perhe-elämää uuden vaimon kanssa. Hän ei uskonut elämänsä juuri muuttuvan mitenkään, vaikka hän menisi uudelleen naimisiin. Ainoastaan lapsia hän toivoi saavansa.

Hän oli kokenut paljon erikoisia kokemuksia viime aikoina, mutta se ei huolettanut häntä. Hän tunsi olevansa edelleen sama ihminen sisimmissään, vaikka hän oli kuullut monen ihmisen puhetta. Häntä kuitenkin huoletti hänen arvostelunsa ja hän pelkäsi ihmisten todella arvostelevan hänen elämäänsä julkisesti tuolla tavalla. Joskus hän oli hetken aikaa masentunut puheista, mutta se kesti vain hyvin lyhyen aikaa.

Miten elämä jatkuisi? Sitä hän nyt ajatteli useammin. Hän mies mietti sanattomia ääniä, mikä sai hänet kuulemaan joskus jopa korviin sattuvia ääniä. Sirinä ja siritys olivat kuin jonkun sirkan ääniä. Hän ei kuitenkaan nähnyt mitään eläimiä asunnossaan. Siksi siihen ei tuntunut löytyvän mitään selitystä!?

Matalaa jyrinää hän kuuli enää harvoin. Se oli joskus kuin jonkun basson ääni tai koneen ääni. Hän ei osannut siitäkään sanoa, mikä sen aiheutti. Hän ajatteli jonkun poraavan lähistöllä tai sen työkoneen ääneksi. Matala ääni häiritsi nukkumista, koska se tuntui nukkuessa parhaiten. Kun oli hiljaista äänet kuuluivat paremmin. Päivällä äänet unohti paljon helpommin, kun keskittyi muuhun toimintaan.

maanantai 28. tammikuuta 2019

Halventava puhe

Kuulipa ihmiset sanat,
fyysisesti miten tahansa,
toisen ihmisen puheena,
joko toisen ihmisen toimesta,
tai vain omassa päässään,
tai ääni tulee vain korvan juureen,
tai ilmasta yksittäisenä,
se vaikuttaa ihmisen mieleen.

Halventava puhe, pahat sanat,
jatkuva arvostelu tai nimeäminen,
siaksi tai lehmäksi tai muuksi,
se tekee ihmisestä alakuloisen,
eihän ole mukava kuulla,
jatkuvasti negatiivista arvostelua,
itsestään, perheestään, ympäristöstään,
tulipa puhe miten tahansa!

Jokainen ihminen tietää,
miten ihminen alistuu,
ja kyynistyy, alentaa itsensä,
tulee itsetuhoiseksi,
tai masentuu kokonaan,
eikä näe valoa pimeydessä,
ellei saa apua ongelmaan.

Mutta lääkkeet eivät auta,
suuri osa jää kuulijaksi,
tavalla tai toisella nykyään,
eikä äänimaailmaa voi poistaa,
siksi on keksittävä muuta,
vertaistukea ja turvaa siten,
että voi jakaa kokemuksiaan.

Se voi olla monelle pelastus,
en olekaan yksin tässä veneessä,
olipa kyse fyysisestä häirinnästä,
tai pään sisäisestä äänimaailmasta,
ratkaisu on toisten ihmisten tuki,
joka on kaikista tärkeintä!

lauantai 26. tammikuuta 2019

Metsissä


Kuulisinko kaikki soinnut,
metsän tuulien lauluista,
iloitsisinko näistä sanoista,
joita tarttui korviini,
kun näin suuret salot,
ja kauniin luonnon?

Olisinko onnellinen,
jos kokisin sydämessäni,
enemmän rauhaa ja onnea,
vai olisiko sieluni kylmä,
kuin pakkaspäivän lumi,
joka tippui puista niskaani?

En minä ole onneton,
vaikka olen rypenyt risukoissa,
olen vain löytänyt uusia polkuja,
ylittänyt suon valtaojia,
ja etsinyt enemmän uutta,
jota elämässäni olen kokenut.


Kuhankoski, Laukaa






Kaunista sinisen hämärää pakkaspäivää, virrassa jääriitettä, ja ilmassa pientä lumisadetta, auringonkehrä pilvien takana, lumen runsautta metsässä.

Pihalla bongausta 26.1.2019







Tunti ulkona, -12 astetta pakkasta ja neljätoista lintulajia tänään havaittu pihabongauksessa. Talitiainen, sinitiainen, hömötiainen, kuusitiainen, punatulkku, keltasirkku, käpytikka, hippiäinen, puukiipijä, mustarastas, naakka, harakka, pyrstötiainen, närhi.

perjantai 25. tammikuuta 2019

"Sinä olet maailman huonoin häirintäkohde!"

"Sinä olet maailman huonoin häirintäkohde",
sitä he toistelevat kerta toisensa perään,
kirosanojen tulva on loputonta,
ja jokainen kokija tietää sen,
miten se halventaa ihmistä,
ja miten se tekee fyysistä,
ja henkistä haittaa,
että ihmistä näin alennetaan.

Onko tarkoituksena tuhota enemmän,
kuin muut keinot eivät auta,
että ihminen itse lannistuisi,
tuhoaisi enemmän itse omaa elämää,
tai jopa lopettaisi sen itse,
ja olisi se huonoin häirintäkohde!?

torstai 24. tammikuuta 2019

Hiljainen tappaja

Mies heräsi yöllä polvien pistelyyn. Hän kuuli vanhan miehen puhuvan hänelle. "Kuinka huonoa onkaan sinun elämäsi. Miksi sinä olet hullu? Miksi sinä et kerro muille kuulevasi puhetta? Miksi sinä et mene sairaalaan?" Mies kuunteli hiljaa vanhan miehen puhetta, ja yritti nukkua vielä, mutta puhe sai hänet hämmentyneeksi ja hän ajatteli, että oliko hän tosiaan hullu ja hoidon tarpeessa.

"Miten sinä olet ääniä kuuleva koko lopun ikäsi, ja tämä kaikki jatkuu koko elämäsi loppuun asti. Sinä et pääse enää vapaaksi, tämä seuraa sinua koko elämän ajan. " Mies oli hetken aikaa paniikissa, koska hän todella alkoi pelkäämään kaikkea tapahtunutta. Hän koki polvissa pistelyä, ja jalat tuntuivat jäykiltä, ja häntä haukkui vanhan miehen ääni. Vanha mies tuomitsi hänet jälleen kerran huonoksi ihmiseksi, ja huonoksi puolisoksi. Hän ei ollut totellut kaikkia käskyjä, ja siksi hän sai nyt kärsiä.

Vanha mies valitti kovasti. "Miten huono olit vaimosi kanssa, kun et saanut lapsia. Oletko sinä mies edes ollutkaan? Olet täysin hullu ihminen, ja huono ihminen. Sinua ei voi pitää hyvänä miehenä." Mies oli tyrmistynyt vanhan miehen sanomasta. Ja hän koki olevansa epäonnistunut ja epätietoinen asioiden kulusta. Hän nousi ylös ja laittoi teetä, hän ajatteli, että ei hän voi nyt nukkua. Hänen olisi mietittävä kaikkea, ja hän oli liian rauhaton nukkuakseen.

Aamu tuli ja hän oli hyvin väsynyt. Hän söi hiukan ja kiirehti työpaikalleen. Hän selvisi kuitenkin omalle reitilleen ajoissa, ja mietti kaikkea yöllä kuulemaansa. Nainen puhui hänelle autossa kuten aina ennenkin ja pian mies rauhoittui, ja ajatteli, että ehkä hänessä oli jotain huonoa ollutkin. Mutta hän ajatteli antaa ajan kulua, ja odottaa, ei hän menisi minnekään nyt. Ei hän tuntenut olevansa mitenkään sairas tai hullu.

Hän ei ymmärtänyt enää, miksi nainen ei jo tullut, kuten oli luvannut aikaisemmin. Hän oli jo odottanut monta kuukautta, mutta nainen sanoi, että hänen piti vielä odottaa. Miksi? Sitä hän ei ymmärtänyt, miksi pitäisi vielä odottaa?