Ensimmäiset erikoisuudet tapahtuivat 2011. Ostin uuden tietokoneen vuonna 2012/2013 ja tietokoneen etäkamera oli peittämättä. Huomasin, että kameran valo välähti välillä. Ja peitin ylälaidan paperilla. Mutta joku taloudesta poisti sen aina, niin annoin olla. Sanoi vain, että jos joku kuvaa niin antaa vain kuvata. Tietoa siis kerättiin monta kuukautta talouden tapahtumista.
Sitten alkoi varsinainen kiusanteko. Työpaikan koneelle tuli keltainen pop-up ikkuna, jossa minut oli laitettu keltaiseen pop-up ikkunaan näiden filippiiniläisten ja malesialaisten naisten kanssa hakemaan seuraa siihen saman sivun päälle. Siinä oli nimeni, tittelini, työpaikkani, työpaikan numero, sähköposti, mutta ei kuvaa. Kyseessä oli valtionlaitos, oliko koneelleni tunkeuduttu, vai tuliko se talon sisältä, sitä en voi sanoa.
Nukuin tosi huonosti, ja parhaiten työntekoni sujui yksin iltapäivällä, ja usein jäinkin myöhempään töihin kuin muut. Eräänä päivänä kun tulin työpaikan ovesta ulos, oli vastapäisen talon pihaan ajanut punainen pieni auto, ja mies alkoi kuvaamaan minua pihassa. Ja minulla oli pieni kamera ja sain hänestä kuvan, jossa näkyy hänen hiuksensa hyvin, mutta ei kasvonpiirteitä. Päälle jätetty pitkät hiukset, ja niskasta ajettu siiliksi. Huomattuaan pienen kameran mies, nousi nopeasti autoonsa ja kiihdytti sieltä pois, rekisterinumeroa en saanut.
Uusi valokuvaus tapahtui paikallisessa musiikkitapahtumassa. Olin tuttujen naisten seurassa, jotka olivat huilitauolla keittiöhommista. Oltiin viltin päällä pihanurmella ja naiset lähtivät takaisin keittiöön töihin. Jäin yksin siihen istumaan ja kuuntelemaan musiikki. Kohta ilmestyi kuin tyhjästä keski-ikäinen mies, joka oli tukevahko ja puhumatta mitään alkoi räpsimään kuvia, ja lähti yhtä nopeasti kuin oli tullutkin, enkä ehtinyt hämmästykseltäni kuvaamaan ko. ihmistä tai sanomaan mitään.
Omalle koneelle ilmestyi sivustoja live-hymy, live-seiska, joissa oli tietokoneen kameralla kuvattuna kasvoni. Katsoin tietokoneen ruudulle pierre cavallon aurinkolasien ylitse, hullultahan se kuva näytti. Ja sitten oli kuvattu oranssi nokian lumia kännykkä pöydällä. Ja oli vielä joku muukin kuva, ja siitäkin kyselin, että mitä tämä on, mutta en saanut vastausta. Kukaan ei ymmärtänyt. Eihän tavalliselle ihmiselle voi talläista sattua, olet harhaluuloinen.
Kävin ostoksilla häälahjan takia. Ja siellä ne nuoret huutelivat kuorossa hävyttömyyksiä istuen kävelykadun penkillä. Hoidin asiani, ja tosiaan en mennyt keskustaan kävelykadulle lainkaan sen jälkeen oli sen verran outo tapahtuma!
14.9. oli lauantai ilta ja olin yksin kotona. Muut olivat juhlimassa naapuristossa ja muitahan ei meillä silloin asunutkaan. Tietokoneelle räpsähti kaiken päälle teksti: Onko rahaa tilillä ja voiko yöllä nostaa sitä? No ei linnulla ollut rahaa.
Kukaan ei uskonut mitään häirintää tapahtuneen, koska en osannut selittää tapahtumia loogisesti, saati tiennyt, mistä on kyse, tai ottaa kaappauksia sivustoista.
Sitten olin jo julistettu pian vainoharhaiseksi, ja väärin lääkitty. Ja sen jälkeen alkoi tapahtumaan enemmän. Kun oli jo valmiiksi pelokas ja turraksi lääkitty oli helppo kohde suurelle huijaukselle, jota ns. rakkaushuijaukseksi kutsutaan. Kaikki tilejäni säädeltiin tarpeen mukaan, sain vastauksia tietokoneen kautta ja vahvistusta myös fyysisesti rakkauden kohteeseen. Näin hänet aina jossakin, näin minulle ilmoitettiin kun tulin kotia.
Suomi 24 häväistyskirjoituksen kopioin kokonaan itselleni, ne noin 50 sivua on tulostettuna. Huomasin salakuuntelun ja muiden koneilta kopioituja tietoja siinäkin. Eli tavallisen ihmisen koneisiin murtautuminen on helppoa, eikä sitä mikään voi estää nykyaikana. Jokaisen ihmisen jokaista liikettä voidaan seurata ja sosiaalisia tilejä muokata, henkilötietoja voidaan väärin käyttää jne.
Koko tapahtumaketju on pitkäkestoinen tapahtuma. Moni menettää koko omaisuutensa, maineensa, perheensä ja tulonsa tällaisen rikollisuuden kohteena.
Kävin tietoturva-asiantuntijan luona, ilmoitin pankille ja poliisille, että jos on käytetty luottokorttiani, otin id-turvan itselleni (vakuutus), säilytän kaikki ostokuittini, ja vertaan pankin tiliotteisiin, tarkastan luottokorttini tiedot usein, mailini, mahdollisimman vähän postauksia facebookkiin. Asetin alhaiset turvarajat kortille. Kävin kaikki lävitse kavereistani, ja huomasin muutaman feikin. Huomasin joillakin olleen kaksi tiliä, siis ei ehkä näkynyt ko. henkilölle itselleen. Kaikki sosiaalinen media oli jotenkin säädeltyä, eli näki vain muutaman ihmisen päivitykset!
