Porkkalanniemi 16.8.2021

Mandariinisorsa löytyi ja paikka oli Hiirilammet, Vantaa. Hieno auringonkukkapelto oli matkalla Porkkalanniemeen. Porkkalanniemessä oli hyvät retkipolut ja taukopaikat. Paljon oli merellä lintuja mm. merimetsoja, merikotkia, kyhmyjoutsenia, isokoskeloita, haahkoja, ja näimme matkalla kurkia, ja valkoposkihanhiauroja.

Hiljainen tappaja

Mies muisti alun shokin ja erilaiset äänet, joita hän oli kuullut. Hän oli kuullut korkeaäänistä sihinää usein, ja jopa korviin sattuvia korkeita ääniä. Hän oli kuullut matalaa jyrinää, ja se tuntui kehossa myös oudolta. Hän oli kuullut kaikenlaisia koneääniä, ja puhelimen ja hälytysten ääniä. Koko äänimaailma tuntui nyt kaaottiselta, ja hän ei ymmärtänyt, miten monia erikoisia ääniä se sisälsi. Hän oli kuullut myös kieliä, joita hän ei ollut ymmärtänyt. Oliko  hänelle puhunut jumalat vai paholaiset, vai mistä äänet olivat tulleet?

Mies ihmetteli äänien outoutta, ja erikoista piirrettä, jonka hän oli huomannut jo alussa. Jos hän voimakkaasti ajatteli jotain sanaa, tai toisteli jotain hokemaa ajatuksissaan, hän kuuli saman sanan tai samoja sanoja jonkin aikaa. Vaikuttiko hänen oma ajattelunsa äänien kuulemiseen noin voimakkaasti? Miksi hän kuuli toistamiaan sanoja yhä uudelleen ja uudelleen? 

Vaikka alun tapahtumista olikin jo paljon aikaa, hän muisti monta erikoista havaintoa. Hän oli kuullut toisten ihmisten puheen eri sanoina kuin he olivat oikeasti puhuneet. Hän oli ymmärtänyt sen paljon myöhemmin, ja hän tiesi, etteivät monet olleetkaan arvostelleet häntä siten kuin hän oli kuullut sanat. Se tuntui omituiselta nyt.

Oliko hän itsekin puhunut sen takia ristiriitaisesti ja virheellisesti monista asioista ja siten hankaloittanut omaa asemaansa työyhteisössä ja omassa asuinympäristössään? Vaikutukset olivat kuitenkin olleet niin moninaiset, ja hän oli ehkä itsekin tuominnut ihmisiä väärin niinkuin ihmiset olivat tuominneet hänet hänen kertoessaan oudoista tapahtumista. Hän oli kohdannut todella erikoisia tapahtumia, joita muut eivät olleet nähneet, eikä hän pystynyt todistamaan niitä jälkikäteen. Siinä oli tarinan opetus, ettei kannata kertoa asioista, joita ei pysty todistamaan! Hänen kannattaisi nyt vielä vaieta ja etsiä itse tietoja enemmän!

Jos hän joskus pystyisi jakamaan asiat toisten ihmisten kanssa, jotka olivat kokeneet samanlaisia tapahtumia? Hän ehkä ymmärtäisi paremmin asiat silloin. Ei hän varmaankaan ole vain ainoa tämänkaltaisen ongelman eteen joutunut ihminen. Siinä olisi hänelle enemmän tekemistä, ja elämän tehtävää selvittää kaikkia erikoisia asioita.

Hiljainen tappaja

Mies oli joutunut jäämään saarelle kauemmaksi aikaa kuin oli ollut tarkoitus. Säät olivat muuttuneet rajuilmoiksi eikä he pystyneet palaamaan saarelta nyt. Mies oli ollut rauhaton ja hän oli huolestunut vaimostaan ja tilan hoidosta. Onnekseen hän sai tiedon, että kaikki oli hyvin ja vaimon sukulaiset olivat tulleet auttamaan tilan töissä, eikä miehen tarvinnut huolehtia kotitöistä tai muustakaan, vaan kaikki oli järjestyksessä kotona.

Oli ollut paljon sellaista, jota mies ei ollut ymmärtänyt ajatella aikaisemmin. Hän muisti, miten äänet olivat tehneet virheitä asioissa. He olivat puhutelleet hänen vanhaa ystävää väärällä sukunimellä, eikä muissakaan asioissa äänillä ollut kovin hyvää tietämystä. Mies ajatteli, että äänet olivat sivistymättömiä, tai äänillä ei ollut koulutusta, tai oikeaa tietoa. Oli kuitenkin jotain yllättävää ja ikävääkin löytynyt menneisyydestä, josta mies ei ollut tiennyt mitään, mutta pengottuaan asioita, äänet olivat olleetkin oikeassa asioiden suhteen. Siitä mieskin oli hämmästynyt ja peloissaan, kuinka äänet olivat tienneet sellaisia ikäviä asioita, joita mies itse ei tiennyt sukulaisestaan. 

Mies oli kokenut seurantaa niin kauan aikaa jo, ettei se ollut enää loppuaikoina hätkähdyttänyt häntä, ja hän unohti koko äänimaailman usein. Hän oli kuullut ääniä monista ympäristön äänistä, ja jopa puron äänet olivat pelloilla muuttuneet hänen korvissaan kuultaviksi sanoiksi. Miten vesi puhui hänelle hänen tehdessään pelloilla töitä, tai tuulen humina sai oikeita sanoja aikaan hänen korvissaan, sitä hän ei pystynyt ymmärtämään? 

Hän oli kuullut nimensä mainittavan usein torilla ja muissa julkisissa paikoissa, joissa oli paljon ihmisiä ja puhetta. Hänen korvansa vääristivät hänen kuulonsa, ja nyt hän ymmärsi kaiken paljon selvemmin, kun hän ei kuullut ääniä. Hän oli antautunut kuuntelemaan ääniä, ja siksi ne olivat siepanneet hänen mielensä ja sielunsa mukaan. Hän ei ollut noudattanut silloin omaa tahtoaan, vaan hän oli antautunut toimimaan äänien johdattamalla tavalla. Hän oli niin voimakkaasti tuntenut äänien vetovoiman, ja tahdon kuin omana tapanaan toimia. 

Nyt hän oli joutunut uuden tilanteen eteen, ja hän pohti äänimaailman olemusta, ja kokemuksiaan etäisinä tapahtumina, vaikka kaikesta oli kulunut vain vähän aikaa. Mutta kaikki oli hänen muistissaan ja hän muisti voimakkaana erilaisia tuntemuksia, ja tilanteita, ja sen ahdistuksen ja pelon tunteen, jota hän oli alussa tuntenut. Miten hän muisti kadunkulmat, ja talot, ja ihmisten katseet, jotka olivat häntä seuranneet. Miten hän oli kiinnittänyt kaikkeen niin paljon huomiota, ja miten kaikki oli tapahtunut?

 

Hyöteikönsuo, Kuusamo 7.8.2021

 

Närängän erämaatila, Kuusamo 7.8.2021