maailman toiselle laidalle,
minne on ihmisen matka,
ja miten lyhyt on jo askel,
emme me ehdi pitkälti,
kun on jo yli puolivälin.
Ehkä kuitenkin vielä,
saan nähdä taas tämän,
sinisen meren,
ja kauniit linnut,
ja nautin kesäpäivästä,
auringon lämmöstä.
Hetkittäisiä ajatuksia,
elämän kohokohdista,
menneistä päivistä,
häivähdys valoa,
pimentyvään yöhön,
kun sadepilvet,
peittävät taivaan.
Muistaa nuoruuden,
sen loputtoman,
elämän janon,
piti ehtiä,
ja yrittää kaikkea,
ettei elämä karkaisi,
pitää kiinni rakkaudesta,
ja kaikesta,
siitä tunteesta.
