lauantai 7. heinäkuuta 2018

Hyväksyminen

Ei kukaan koe minun olevan erilainen,
olen vain ollut tavallinen turisti,
sekä täällä Kanadassa että Usassa,
olen vain matkustanut,
kuten jokainen tahansa turisti,
eikä kukaan voi tietää,
että olen vain ollut mukana muussa,
jota sanat eivät pysty kuvaamaan,
tai ihmisen järki ymmärtämään!

Olen siis ollut vain tavallinen,
keski-ikäinen mummo,
joka kyselee kaikkea,
ja yrittää myös nähdä kaikkea,
kokea kaikkea uutta,
ja on utelias näkemästään,
näkee myös inhimillistä elämää,
ja kokee tarvetta auttaa muita,
vaikka ei voi auttaa tätä maailmaa!

Vertaistukea

Kuka voisi kaikesta vaieta,
vain hän joka on akuutissa tilanteessa,
on vain kyettävä olemaan hiljaa,
jokainen joka on todistanut toista,
voi alkaa puhumaan omana itsenään,
ja joka on kokenut saman,
voi ymmärtää vertaistuen tarpeen!

Vain ymmärtämällä systeemin,
voi tukea toista ihmistä,
sillä muilla ei ole tietoa,
eikä ole sellaista tuntemusta asioista,
että he koskaan pystyisivät siihen,
että ymmärtäisivät edes puoliksi,
mitä ihmiselle on tehty!?

Jokainen on elämässään uhri,
jota ei ulkopuolta voida tietää,
se on sellaista mitä ei voi tuntea,
eikä voi mitenkään kokea,
se on vain joiden osaksi tehty,
ja sen ymmärtää vain toinen,
saman todellisuuden kokenut!

Kohtalo

Kun ihmistä ajetaan nurkkaan,
hän alkaa puolustautumaan,
ainakin jollakin tavalla,
mutta jos hänellä ei enää ole keinoa,
hänen on vain alistuttava kohtaloonsa,
ja hyväksyttävä kaikki se ulkopuolinen,
joka on hänelle täysin tuntematonta,
eikä hän ole silloin oma itsensä!

Kun ei ole ulospääsyä pinteestä,
on vain yritettävä hillitä itsensä,
oltava siinä tilanteessa hiljaa,
jotta voisi edetä jotenkin,
ja on noudatettava muiden ohjeita,
hylättävä oma persoonansa,
ja luovuttava kaikesta omastaan,
että olisi vapaa myöhemmin!

Kun on elänyt tarpeeksi varoen,
voi alkaa elää omana itsenään,
omana persoonallisena ihmisenä,
omine tapoineen sellaisena kuin on,
eikä tarvitse enää peittää persoonansa!

Ymmärtää miten vaikea on selvitä,
joidenkin kaikesta kokemastaan,
ja miksi osa ei koskaan selviä,
enää takaisin ns. normaaliin elämään!

Maailma avartaa

Katsomalla kauemmaksi,
näkee enemmän sellaista,
mitä ei pysty käsittämään,
eikä aina voi edes ymmärtää,
miten ihmiset toimivat toisella tapaa,
elävät elämäänsä hyvin erilaisesti!

Matkustamalla eri mantereilla,
saa kuvan erilaisuudesta,
siitä mikä on tuomittua meillä,
on sallittua toisessa maassa,
miten elämä satuttaa meillä,
ja täällä voit elää sopusoinnussa,
kaiken sen kokemasi kanssa,
ilman että kukaan tuomitsee sinua.

He vain näkevät hyvin tavallisen,
pyöreähkön ja pienen ihmisen,
eikä kukaan kyseenalaista,
että miksi hän matkustaa,
tai mitä hän puhuu,
joskus hyvinkin vaikeaselkoisesti,
hän vain yrittää selvitä itse,
kaikista monimutkaisista tilanteista,
joita toisessa kulttuurissa tulee eteen!

Inhimillinen elämä

Mikä on inhimillisen elämän mitta?
Onko se kaduilla nukkuva ihminen,
tai ääniä kuuleva ihminen,
erikoisia näkyjä näkevä ihminen,
musiikin mukaan jammaava ihminen,
tai itsekseen puhuva ihminen,
ovat he kaikki tuomittuja,
ulkopuoliseksi yhteiskunnassa?

Tätä elämänkirjoa katsoessaan,
voi vain ihmetellä,
ihmisten käsitystä elämästä,
kuinka kapeasti käsitetään se,
eurooppalaisissa maissa,
se inhimillinen elämä.

Kuinka herkästi tuomitaan,
toisenlaista elämää viettävä,
ja toisenlaista periaatetta noudattava,
tavallinen inhimillinen ihminen,
joka ajattelee eri tavalla,
tai toimii eri tavalla,
valtavirrasta poikeavasti?

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Lentokoneessa jatkoa

Ihmiset puolustavat omia etujaan, siksi tasa-arvoisuus ei toteudu, vaan maapallon resurssit, taloudelliset ja henkiset, kasautuvat yhä herkemmin pienille piireille. Raha tulee rahan luokse!

Hädän ja kärsimyksen näkemisestä on tullut jokapäiväistä, ettei ihmiset enää välitä, enemminkin se jää huomiota vaille. Maapallon pakolaisuusongelmaa ei pystytä ratkaisemaan, koska 60 miljoonaa ihmistä on ns. kodittomia, vailla omaa maata tai statusta.

He ovat liikkeellä inhimillisten kärsimysten vuoksi. Olisi helpompi, jos ihmiset voisivat jakaa resursseja paikallisesti ja taloudellista tukea annettaisiin ihmisten omille asuinalueille. Sorto- tai sotatilanteet pyrittäisiin sopimaan maan sisäisesti. Se parantaisi ihmisten oloja heidän alkuperäisessä kotimaassa.

Ihmisten toimintaa ohjaavat aatteelliset, poliittiset, taloudelliset ja uskonnolliset tekijät. Toisen mielipiteen hyväksyminen pitäisi alkaa jo lähipiirissä. Se toisi vakautta ja sopua helpommin ja paremmin, sekä olisi ihmioikeuksien mukaista.

Ihmisillä pitäisi olla oikeus ilmaista omia mielipiteitään, koskivat ne mitä tahansa elämänaluetta!

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Lentokoneessa

Ihmisen elämä on vain pieni hetki koko maapallon historiassa. Vain harva ihminen muistetaan omien tekojensa tähden satojen tai tuhansien vuosien jälkeen. Harva pystyy muuttamaan maailmaa joko hyvässä tai pahassa siten, että olisi ratkaiseva merkitys maapallon tulevaisuudessa.

On vain yksi ohikiitävä hetki matka lentokoneella valtameren ylitse verrattuna ihmisen omaan elämään. Emme voi vaikuttaa paljonkaan, mitä omassa elämässä tapahtuu. Paljon enempi on sattumanvaraista meistä riippumattomista tekijöistä johtuvaa.

Jos jokainen pyrkisi parempaan elämään, elintasonsa nopeaan nousuun, ei maapallon resurssit riittäisi siihen, koska ne ovat rajalliset, eikä niitä pystytä kasvattamaan väestön kasvun suhteessa. Ihmisen on tunnistettava rajallisuus monessa suhteessa, oman elämänsä ja maapallon suhteen.

Eläminen yli varojen, liiallinen kulutus johtaa maapallon turmeltumiseen, ainutlaatuisen lajiston tuhoutumiseen, suuriin ympäristökatastrofeihin ja lopula ratkaisemattomiin ongelmiin. Sopeutuminen elinympäristön muutoksiin tapahtuu eliökunnassa usein liian hitaasti, jotta maapallon lajit pystyisivät sopeutumaan ja säilymään. Toisaalta osa lajeista häviää, kuten on ennenkin tapahtunut, osa selviää muuttuvissa olosuhteissa ja lajien kirjo vähenee ja monimuotoisuus on rajallisempi. Myös ihminen joutuu kamppailemaan enemmän selvitäkseen monimutkaisissa ongelmissa teknologian, tieteen ja elinympäristön suhteen. Luonnonvarojen rajallisuus tulee vastaan. On kehitettävä uusia tapoja asua ja elää, jos aiomme säilyttää ihmiskunnan elinolot siedettävinä.

Sopeutuminen ja uusi ajattelu, uudet ideat ja osin paluu yksinkertaisempaan elämään, voisi ratkaista monia ongelmia. Nykyihmisten henkiset ja fyysiset kyvyt eivät riitä maailman laajamittaisten ongelmien ratkaisemiseen. Ihmisen on vaikea luopua tai heikentää jo saavutettuja etuja tai omia olosuhteitaan toisten hyväksi.

Tulojen nopea kasvu joillakin alueilla eriarvoistaa yhä enemmän ihmisiä ja kokonaisia kansakuntia. Ihmisiä syrjäytyy ja köyhtyy alle toimeentulorajojen myös hyvnvointivaltioissa. Eriarvoistuminen aiheuttaa laajoja poliittisia ja taloudellisisa ongelmia ja lisää konfliktien todennäköisyyksiä.