Tuulessa
Kun tuulessa käy,
ja auringossa elää,
maa, vesi ja ilma,
elämäni olet vain,
ilman niitä tuskin,
voisi olla minuakaan.
Se hetkinen vain,
helmenä nauhassa,
loputon päivien ketju,
auringon paisteen hehku,
lämmin ja kaunis,
ehkä liian polttava,
palaa loppuun,
elämäni liekki,
liian nopeasti turhaan,
ja liian varhain.
Kuin varastetut päivät,
joita kukaan ei voi saada,
kuin aika olisi turhaa,
eikä sitä saisi tuhlata,
se vain karkaa pakoon,
kuin varkain niin varhain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti