Elämän viivat piilossa,
joskus jopa kadoksissa,
oikein saa etsimällä etsiä,
että miten polkuansa jatkaa,
mutta se kaikki on elämää,
eikä sen kummempaa.
Kaikki tapahtuu aikanaan,
turhaan sitä on kiirehtiä,
tai turhaan tulevaa on murehtia,
näin on meille aina opetettu,
pitää olla kärsivällinen,
ja luottaa huomiseen.
Luottamista usein tarvitaan,
suurempia tai pienempiä,
kaikenlaisia asioita tapahtuu,
pitää olla ajan hermolla,
kokea olevansa olemassa,
ja joskus kokea liikaakin.
Liika paine on pahasta,
emme saisi tuputtaa,
emmekä liiemmin hoputtaa,
antaa leppoisasti ajan kulua,
olla omanlaisia ja erilaisia,
inhimillisiä ihmisiä jokainen.
Finnish and English texts. Even making the mistakes, writing some English. The Finnish is the best language with the special words and my own language. The photos of the nature in Finland and abroad. The short stories of the fantasy and the life.
perjantai 31. heinäkuuta 2015
torstai 30. heinäkuuta 2015
Kuuntele metsän ääniä - kokoelma: Sielun untuvia joulukuu 2014
Kuuntele
metsän ääniä
Kuin
varkain ja hiljaa,
hiljaisuus
kietoutuu,
pysähdyn
ja kuuntelen,
metsän
ääniä, salaisuuksia.
Ne
helisevät tiukuina,
rasahtelevat
risuina,
hiljaisena
kahina,
kuulain
soinnuin soivat.
maanantai 27. heinäkuuta 2015
Ajatuksia ajasta 3. osa
Ajatuksia ajasta 3.
osa
Jalostan ajatuksia,
tuntea elämän
turhuus,
mutta jos on läsnä,
ei voi olla turha,
pitää olla
merkitys toiselle,
olla edes näkyvillä.
Joku voisi silloin
muistaa,
joku voisi silloin
nähdä,
ja voisi kokea
liikettä jossain,
edes sielun
hentoista värettä,
sillä läsnäolo on
kaikista tärkeintä.
Sanat ovat pelkkää
helinää,
mutta läsnäolo on
vahvempaa,
ottaa kädestä
kiinni,
silloin kun sen aika
on,
koskettaa ihoa
hiljaa.
Tuntea lämpöinen
ailahdus,
kokea jotain
syvempää,
antaa rakastaa
itseään,
ja antaa rakastaa
toista,
sillä se unohtuu
joskus.
Unohdusta on
jokaisella,
jokaisella joskus
unohtuu,
mutta toivottavasti
ei liian usein,
rakastaa voisi edes
hetken.
Hetkikin kantaa
päiviä,
ja antaa toivoa
tulevasta,
tule, katso,
kuuntele,
kosketa sielua
syvemmin.
perjantai 24. heinäkuuta 2015
The Early Morning - the collection 2014
The
Early Morning
The mist
covers the fields after the cold night,
and the scene
is beautiful with all the fields,
and the
houses in this village can be seen,
and the sky
is clear before the sun colors it.
Near the farm
the cows are lying in the field,
and it is a
peaceful moment of the morning,
there are
only some sparrows flying at the sky,
they have
their nests and feed their fledglings.
The air feels
very fresh after the calm night,
the dew looks
very soft and easy to breath,
the beauty of
the landscape is amazing,
then it has
to stop there only for a while.
Ajatuksia ajasta - 2. osa - The thoughts of the time, part two
Ajatuksia ajasta 2. osa
Ajan armo on läsnä,
meillä ei ole kiirettä,
jospa muistaisimme sen,
olla armollisia itsellemme,
ja armahtaa muutkin.
Kuka voisi olla se täydellinen,
eihän kukaan ihminen ole,
anna itsellesi aikaa toipua,
ole muiden tukena tarvittaessa,
ole oma itsesi vailla naamiota,
riisu itsesi turhasta.
Anna katseesi näkyä,
anna oman äänesi kantaa,
sillä muutoin olet näkymätön,
eikä se ole tarkoitus,
olla vain tuntematon haamu,
jota toiset eivät voi kohdata.
Meidän täytyy kohdata muita,
ollaksemme inhimillisiä,
ollaksemme ihmisen arvoisia,
miten meitä voisi mitata,
jos olemme vain varjojen verhoa,
vailla todellista olemusta.
Olla edes joskus ihminen,
se on vähintä meille,
näkyä ja kuulua joskus,
korottaa ääntä,
ja olla edes olemassa.
tiistai 21. heinäkuuta 2015
Ajatuksia ajasta - 1. osa
Annan ajan kulua,
päivillä tuskin turhaan vaivaan,
kiirettä vain itse luomme,
levottoman mielemme vangit,
pitäisi unohtaa kellon kahleet,
vapautua turhasta ajasta.
Antaa vain ajan hoitaa,
sillä on paras valta,
turhaa on pyristellä aina vastaan,
kiire on mielemme luomaa,
usein se on harhaluulo,
elämän turhuutta vain.
Helpompi on olla vapaa,
kahlita ei turhaan aikaa kannata,
antaa päiville niiden oma arvo,
ja jokainen päivä on yhtä arvokas,
tapahtuipa se tänään tai huomenna,
aina voi katsoa ihmetellen.
Olla kiitollinen uudesta päivästä,
turhaan niitä on montaa varata,
sillä yhtä vain voimme elää kerrallaan,
ja siksi voimme nauttia vain siitä.
päivillä tuskin turhaan vaivaan,
kiirettä vain itse luomme,
levottoman mielemme vangit,
pitäisi unohtaa kellon kahleet,
vapautua turhasta ajasta.
Antaa vain ajan hoitaa,
sillä on paras valta,
turhaa on pyristellä aina vastaan,
kiire on mielemme luomaa,
usein se on harhaluulo,
elämän turhuutta vain.
Helpompi on olla vapaa,
kahlita ei turhaan aikaa kannata,
antaa päiville niiden oma arvo,
ja jokainen päivä on yhtä arvokas,
tapahtuipa se tänään tai huomenna,
aina voi katsoa ihmetellen.
Olla kiitollinen uudesta päivästä,
turhaan niitä on montaa varata,
sillä yhtä vain voimme elää kerrallaan,
ja siksi voimme nauttia vain siitä.
sunnuntai 19. heinäkuuta 2015
Lennä mieleni
Lennä mieleni,
ajatukseni
karkaavat,
pilvien laitumille,
valkoisen vaipan
sisälle,
pumpulipilven
harsoihin,
rajatonta lentoa,
alla sinisen taivaan
kannen.
Haarapääskyjen
kisailua,
pellon yllä,
loputonta leikkiä,
huoletonta lentoa,
toki sitä kaipaakin
välillä,
murheita pakoon,
iloa ilmasta kiinni,
liitoa lintujen
lailla.
Taivas vain on
rajana,
kaukana siintävät
pilvet,
pellon reunassa
päivänkakkarat,
tervehtivät
iloisesti,
elä huoletonta
päivää,
unohda murheesi
tänään,
huomenna on uusi
päivä,
ja uusi aika.
Ole vapaa edes
päivän,
ahdistuksesta
vapaana,
huomisella on oma
aikansa,
ja elä vain tätä
päivää,
aika kantaa tänään,
ehkä se kantaa
huomennakin,
jos vain jaksat
luottaa siihen,
toivo, toivoa saa
joka päivä,
onnea, toivoa ja
uskoa,
joskus sinäkin voit
voittaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)