keskiviikko 24. elokuuta 2022
keskiviikko 3. elokuuta 2022
Yhä elämän matkalla
Kurottelenko taivasta kohti,
katsonko avaruuden kaikuja?
Mitä etsin elämästä,
enkä rauhaa sieluuni saa?
Olen levottoman mieleni vanki,
ja kuljen yhä vain etsien,
enkä ehkä koskaan ole vain,
vaan kuljen yhä eteenpäin.
Mielikuvitukseni on aina ollut vilkas,
eikä kahta samanlaista päivää ole,
etsin, keksin ja toteutan omaa itseäni,
monessa merkityksessä ja monessa työssä,
siinä on minun vahvuuteni.
Löydän aina uutta ja mielenkiintoista,
joka pitää minut elämässä kiinni,
enkä tunne jääväni ulkopuoliseksi,
vaan elän jokaista päivää,
enkä pelästy vaikeuksia,
vaan luotan omiin kykyihini,
ja jatkan sinnikkäästi eteenpäin.
Erämaan kaikuja
Voiko ihminen enempää kaivata,
kun kuuntelee tuulen huminaa,
katselee kaukaisia metsiä,
erämaan maisemissa,
näkee metsän lintuja,
syvän järven sinisen pinnan,
ja on yksin laiturilla.
Sielu ja mieli lepäävät,
vailla kiirettä ja hälyä,
seurana vain kevyet tuulet,
luonnon rauha ja levollisuus,
josta saa uneksia kaupungissa,
jatkuvassa hälyssä ja melussa,
elämä lipuu verkkaisesti täällä,
ei ole hoppua mihinkään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)