Mies heräili yöllä vähän väliä. Hänen jalkansa oli kankea, ja varpaita pisteli. Jäytävä kipu tuntui jalassa ja jalka tuntui raskaalta ja erikoiselta. Kivulla ei ollut selkeää paikkaa nyt, vaan se tuntui laajemmalla alueella jalassa. Päivällä kipua oli lähinnä hänen nivelrikkoisessa nivelessä ja nilkassa, mutta nyt se oli tylppää ja aiheutti jalkaan kankeutta. Pistely varpaissa johtui ehkä verenkierrosta tai huonosta jalan asennosta.
Äänet soimasivat miestä taas kovasti. Miksi sinä et ole kuollut, miksi sinä et kuole, miksi kukaan toimita sinua hoitoon, sinä kuolet ensi yönä, kiroili ja irvailua, monenlaista ivapuhetta. Koko puheessa ei tuntunut olevan mitään oikeaa sanomaa, vaan kaikki yritti vain saada miestä hermostuneeksi ja piti häntä valveilla yöllä. Mies ei ymmärtänyt, miksi puhe oli muuttunut tällaiseksi solvaukseksi, eikä se edennyt enää mitenkään. Kaikki sama toistui vain päivästä tai yöstä toiseen.
Mies teki töitä paljon ja hänen elämänsä oli työteliästä. Ulkotöissä hän ei kokenut tai ei enää muistanut kipuja eikä kuunnellut ääniä lainkaan. Hän ymmärsi, että hän unohti äänet nykyään päivisin, eikä kuunnellut huonoa puhetta. Hän oli vaimonsa kanssa tyytyväinen tilan toimintaan, ja uudistuksia tuli pian tilalle. He olivat yhdessä hyvä työpari ja mies arvosti naisen ahkeruutta ja avuliaisuutta. Hänestä oli ollut niin paljon seuraa, ja kaikki työt sujuivat paremmin kuin ennen. Vaimolla oli hyviä ehdotuksia, ja hän oli hyvin käytännöllinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti