Oli pääsiäisen aika, ja olin menossa polttamaan roskia ulos, kuten meillä oli tapana polttaa vanhassa kaivonrenkaassa pihan perällä. Olin tietokoneeni ääressä ja kuulin äänen tietokoneelta ja toistin sen.
"Jos korttitalossa asuu paha noita, niin pitäisikö se polttaa?"
Mies kuuli väärin puheeni, ja hän sanoi, että mitä sinä puhut kotitalon polttamisesta? Minä hätäännyin ja lähdin pihalle, ja kohta hän juoksi perääni, että nyt sinä et mene mihinkään.
Ja niinhän siinä sitten kävi, että siitä tapahtumasta minä jouduin sairaalaan päivän päästä, ja kahden kuukauden pakkohoitoon. Sairaalassakin minulle lääkäri puhui, että sinä olet täällä, kun sinua epäillään kotitalon polttamisaikeista. Minä alistuin ja kuuntelin näitä puheita sen parin kuukauden aikana, kun en voinut mitenkään puolustautua asioissa.
Kun kävin kotona, se roskapussi oli edelleen sillä samalla paikalla, johon olin sen lähtiessäni jättänyt.
Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että paljonko väärin kuultu puhe voi aiheuttaa ihmisille väärinkäsityksiä ja ongelmia?
Tässäpä näitä vanhoja juttuja, ja minulla oli hyvin traumaattinen hoitojakso sairaalassa. Näin ja koin paljon sellaista, mitä en koskaan olisi halunnut nähdä tai kokea. Näen edelleen painajaisia tapahtumista, joissa minua ajetaan takaa, eikä minulla ole mitään paikkaa mihin paeta. Olen neljän seinän sisällä vankina, ja herään hyvin ahdistuneena. Ja ne tapahtuman ihmiset eivät tule jättämään minua koskaan rauhaan, koska he toistuvat näissä unissani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti