Jälkeen sateen kirkkaat värit,
hohtavat kukat hautausmaan,
ja pieni sateenkaaren pala,
virran takana loistaa,
kaikissa väreissään.
Vain pala matkaa,
ihmisen elämässä,
yksin täällä olen,
ja katson kaikkea luontoa,
miten se kukoistaa,
ja matkamiesten matkaa.
Mietin omassa mielessäni,
oli se lyhyt tai pitkä,
ihmisen elämän merkitys,
on kuitenkin kirkkaampi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti