Joskus on pakko pysähtyä,
kuullakseen oman hengityksensä,
oman sydämensä lyönnit,
olenko vielä elossa?
Olen ollut vain harhainen,
ääniä liikaa kuunnellut yksilö,
olen hukannut oman elämäni,
ja sekoittanut muiden elämän.
Miten ja miksi näin tapahtui,
kukaan muu ei tiedä totuutta,
eikä se oikeastaan kuulu muille,
se on oman mieleni salaisuus.
Miten kaikki tapahtui,
miten aloin ääniä kuulemaan,
kuka minulle puhui mitäkin,
suomea, englantia ja venäjää?
En voinut ymmärtää itse,
miten kaikki järjestyi päässäni,
koko elämäni uusi järjestys,
ja manipuloiduin äänistä!
Hukkasin osan omaa elämääni,
aloin elämään jonkun toisen mukaan,
ne äänet hallitsivat minua,
olin kuin sätkynukke narussa.
Naru oli liian tiukka,
en päässyt enää irti siitä,
vaikka välillä taistelin vastaan,
minun vain piti totella ääniä.
Minä pelkäsin liikaa,
oman itseni ja muiden puolesta,
jotta olisin voinut vapautua,
tuosta pelon ja äänien maailmasta.
perjantai 5. elokuuta 2016
Ääneen puhuminen on vaarallista!
Puolitoista vuotta sitten keskustelin äänieni kanssa. Ne olivat silloin ajankohtaisia, koska näin hallusinaatioita, olin erittäin väsynyt ja lääkkeet aiheuttivat psyykoosin kaltaisen tilan. Muistan, että jos en nukahtanut otettuani Stilnoctia illalla, kohta kaikki huonekalut taloudessamme muuttuivat eläviksi olennoiksi, näin tummia hahmoja ja samoin tunsin ihoni ja kehoni eri tavalla, olin osittain tunnoton. Mieleni oli kaapattu jonnekin tummalla tuntemattomalle alueelle, jota en tiennyt edes olevan olemassa. Se lääke lienee tunnetuin hallusinaatioita aiheutta ja yleisesti määrätty nukahtamislääke, mutta jotkin ihmiset se johtaa pilveen, jos ei nukahda. Helppo testata tämä omituinen olotila, jos kärsii unettomuudesta.
Minä puhuin sitten usein ääneen, kun näin tai kuulin jotain ylimääräistä. Hypnagogiset tilat eli unen ja valveen tilat muuttuivat oleellisesti pitemmiksi voimakkaiden hereilläpitävien lääkkeiden, kuten Concerta, Provigil, ansiosta. Jäin usein johonkin välitilaa ja usein saatoin sanoa jotakin, mikä ei liittynyt millään tavalla siihen tilanteeseen. Edelleen kärsin tuosta oireesta, ehkä se on oma oireeni unen ja valvetilan häiröistä, jotka vain pahentuivat lääkeaineiden käytön seurauksena. Olenhan aina kärsinyt unihalvauksista, joten tila toimii molemmissa puolissa eli nukahtaessa ja herätessä ihan lapsesta lähtien.
Ääniä kuultuani silloin keskustelin niiden kanssa, koska en kokenut niitä vaarallisiksi. Vaikutin oudolta, koska äänet keskustelivat kanssani koko ajan reaaliaikaisesti. Ne kommentoivat omaa olotilaani, ja muita ihmisiä. Ne kertoivat myös muista ihmisistä asioita, joita ei ikinä viitsi enää kertoa tai ovat liian mielikuvituksellisia, että pystyisin ne itse kuvittelemaan. Samoin äänet kertoivat ihmisten nuoruudesta ja teoista ennen aikaa kuin tunsin heidät. Minä opin uusia sanontoja, joita en muista aikaisemmin edes kuulleeni elämäni aikana. Äänet eivät vaikuttaneet kovin oppineilta, koska heidän musiikin tai taiteen tai tieteen tuntemuksessa oli suuria puutteita. Siksi pidin ääniä kouluttamattomina!
Mutta keskustelulla äänien kanssa itse ääneen, voi aiheuttaa kaaosta. Sanomani on väärin kuultu, ja ex-mieheni myöntää, että teki minulle vääryyttä vain saadakseen minut hoitoon tuon äänien kuulemisen takia, ja sen, että puhuin vain pelistä. Pidin koko juttua jonakin pelinä ja kerroin samaa tarinaa koko ajan. Se peli alkoi Azoreilla, koska siellä näin televisiossa jakson, jossa pelihenkilöt Anne-Marie ja Frankie menevät naimisiin. Silloin keksin, että minä olen pelissä mukana, jossa minulle etsitään uutta miestä Mr. Fortunea ja keksinkin henkilön, joka voisi häntä esittää. Eihän häntä oikeasti ollut olemassakaan, vaan eläydyin pelirooliini liian voimakkaasti lääkkeiteni ja suuren väsymykseni takia. Nukuinhan tämän äänien kuulemisen takia joskus vain muutaman tuntia viikossa. Äänet puhuivat minulle koko ajan pelistä! Eli kuvittelin siis pelin oikeasti olevan olemassa!
Hän, ex-mieheni, ei koskaan kuullut minun sanovan, että aion polttaa talomme, vaan minä sanoin, että jos talossa asuu paha noita, pitäisikö se polttaa? Keskustelin äänien kanssa pelitalon tai noitatalon polttamisesta, koska oli pääsiäisen aika. Ex-mieheni sanoi myöhemmin, että hänen piti vain toimittaa minut hoitoon jollakin tavalla, että helpoiten se onnistui sanomalla noin. Hän ei varmaan itse muista edes nyt, mitä hän on milloinkin sanonut, vaikka itse muistan tapahtumat kaikki kuin eilisen. Hän sanoo, että jos hän on humalassa jotakin sanonut, ei sitä kannata niin vakavasti ottaa. Ja onhan hän kertonut "totuuksia" elämästään ja naisista minulle kovin juovuksissa. Ne vain pitää unohtaa, että ne ovat vain humalaisen puhetta. Onko humalaisen puhe koskaan vakavasti otettavaa?
Minun muistini on liian hyvä, jotta pystyisin unohtamaan tapahtumia kolmen vuoden ajalta, vaikka olin sekava, joku muu seikka pitää asiat muistissani paremmin tai ehkä liiankin hyvin, joka sanan tai lauseen tai mitä äänet puhuivat. Se on rasite ollut, mutta ymmärrän, että ne ovat liian vaikeita puhuttavaksi tai kerrottavaksi.
Ne äänien puhumat tapahtumat ja reaaliaikaiset kommentit olivat vain liian mielikuvituksellisia edes omalle mielikuvitukselleni.
Minä puhuin sitten usein ääneen, kun näin tai kuulin jotain ylimääräistä. Hypnagogiset tilat eli unen ja valveen tilat muuttuivat oleellisesti pitemmiksi voimakkaiden hereilläpitävien lääkkeiden, kuten Concerta, Provigil, ansiosta. Jäin usein johonkin välitilaa ja usein saatoin sanoa jotakin, mikä ei liittynyt millään tavalla siihen tilanteeseen. Edelleen kärsin tuosta oireesta, ehkä se on oma oireeni unen ja valvetilan häiröistä, jotka vain pahentuivat lääkeaineiden käytön seurauksena. Olenhan aina kärsinyt unihalvauksista, joten tila toimii molemmissa puolissa eli nukahtaessa ja herätessä ihan lapsesta lähtien.
Ääniä kuultuani silloin keskustelin niiden kanssa, koska en kokenut niitä vaarallisiksi. Vaikutin oudolta, koska äänet keskustelivat kanssani koko ajan reaaliaikaisesti. Ne kommentoivat omaa olotilaani, ja muita ihmisiä. Ne kertoivat myös muista ihmisistä asioita, joita ei ikinä viitsi enää kertoa tai ovat liian mielikuvituksellisia, että pystyisin ne itse kuvittelemaan. Samoin äänet kertoivat ihmisten nuoruudesta ja teoista ennen aikaa kuin tunsin heidät. Minä opin uusia sanontoja, joita en muista aikaisemmin edes kuulleeni elämäni aikana. Äänet eivät vaikuttaneet kovin oppineilta, koska heidän musiikin tai taiteen tai tieteen tuntemuksessa oli suuria puutteita. Siksi pidin ääniä kouluttamattomina!
Mutta keskustelulla äänien kanssa itse ääneen, voi aiheuttaa kaaosta. Sanomani on väärin kuultu, ja ex-mieheni myöntää, että teki minulle vääryyttä vain saadakseen minut hoitoon tuon äänien kuulemisen takia, ja sen, että puhuin vain pelistä. Pidin koko juttua jonakin pelinä ja kerroin samaa tarinaa koko ajan. Se peli alkoi Azoreilla, koska siellä näin televisiossa jakson, jossa pelihenkilöt Anne-Marie ja Frankie menevät naimisiin. Silloin keksin, että minä olen pelissä mukana, jossa minulle etsitään uutta miestä Mr. Fortunea ja keksinkin henkilön, joka voisi häntä esittää. Eihän häntä oikeasti ollut olemassakaan, vaan eläydyin pelirooliini liian voimakkaasti lääkkeiteni ja suuren väsymykseni takia. Nukuinhan tämän äänien kuulemisen takia joskus vain muutaman tuntia viikossa. Äänet puhuivat minulle koko ajan pelistä! Eli kuvittelin siis pelin oikeasti olevan olemassa!
Hän, ex-mieheni, ei koskaan kuullut minun sanovan, että aion polttaa talomme, vaan minä sanoin, että jos talossa asuu paha noita, pitäisikö se polttaa? Keskustelin äänien kanssa pelitalon tai noitatalon polttamisesta, koska oli pääsiäisen aika. Ex-mieheni sanoi myöhemmin, että hänen piti vain toimittaa minut hoitoon jollakin tavalla, että helpoiten se onnistui sanomalla noin. Hän ei varmaan itse muista edes nyt, mitä hän on milloinkin sanonut, vaikka itse muistan tapahtumat kaikki kuin eilisen. Hän sanoo, että jos hän on humalassa jotakin sanonut, ei sitä kannata niin vakavasti ottaa. Ja onhan hän kertonut "totuuksia" elämästään ja naisista minulle kovin juovuksissa. Ne vain pitää unohtaa, että ne ovat vain humalaisen puhetta. Onko humalaisen puhe koskaan vakavasti otettavaa?
Minun muistini on liian hyvä, jotta pystyisin unohtamaan tapahtumia kolmen vuoden ajalta, vaikka olin sekava, joku muu seikka pitää asiat muistissani paremmin tai ehkä liiankin hyvin, joka sanan tai lauseen tai mitä äänet puhuivat. Se on rasite ollut, mutta ymmärrän, että ne ovat liian vaikeita puhuttavaksi tai kerrottavaksi.
Ne äänien puhumat tapahtumat ja reaaliaikaiset kommentit olivat vain liian mielikuvituksellisia edes omalle mielikuvitukselleni.
Meidän täytyy muuttaa!
Jokainen yö on taistelua painajaisia vastaan, enkä edes jaksa enää laskea, mitä olen nähnyt milloinkin. Aina minua ollaan toimittamassa jonnekin hoitoon tai sairaalaan. Kaava on aina sama painajaisissa, minut yritetään saada aggressiiviseksi. En ole koskaan ollut kovin aggressiivinen, ennemminkin olen aina ollut väkivaltaa vastaan. Vaikutan ehkä kylmältä ja kovalta, mutta se johtuu omasta ujoudestani tai puutteista suhtautua luonnollisesti esimerkiksi itkemiseen.
Minä olen äärimmäisen herkkä ja voimakkaasti tunteva ihminen, siksi olen joutunut kehittämään omat keinoni suojautua siltä, että olisin muille itkuherkkänä taakkana. Itken muiden ihmisten vaikeuksille tai kohtaloille enemmän kuin itselleni ja itken aina vain oman itseni kanssa salassa. En koskaan pyri itkemään muiden ihmisten kanssa, mutta voisi sanoa, että itkin pari vuotta elämästäni lähes joka ilta tai yö.
Olen paniikkiheräkkä ihminen ja taas heräsin kauhuissani, kun joku kulki perässäni. Se joku on toinen ihminen, joka on saanut minut pois normaalista elämän rytmistäni. Joillakin ihmisillä on voimakkaampi vaikutus toisten ihmisten mieleen kuin toisilla. Jokainen päivä joudun katsomaan, missä osassa olen pihaamme, onko minulla pakoreittiä sisälle. Olenko minä turvassa omassa pihassani?
Tästä on tullut liian iso taakka minulle, että jaksaisin taistella enää vastaan. Olemme jo käyneet katsomassa uusia tontteja, että rakentaisimme pienemmän talon, johon voisi muuttaa. Että saisin sielulleni rauhan, enkä joutuisi pelkäämään joka päivä ja joka yö. Painajaisten näkeminen vie paljon voimia, enkä uskalla aina edes nukahtaa uudestaan, koska ne ovat niin voimakkaita.
Siksi on parempi muuttaa pois pikkuhiljaa ja rakentaa oma talo jonnekin maaseudulle, missä on isot tontit ja tilaa kulkea metsissä. Olen voimakkaampi silloin kun ei tarvitse olla pelkoa läsnä ja voin paremmin henkisesti. Olen valmis ottamaan vielä ison lainan, että saisin vain olla rauhassa omassa sielussani ja voida paremmin myös fyysisesti.
Kävin jo katsomassa lisää tontteja, sillä vaikka joskus sanoin, että en aio ottaa talosta mitään, jos lähden pois, on tilanteemme muuttunut nyt täysin. Olen muuttanut mieheni kanssa asumaan uudestaan yhteen avoliittoon, ja yhä omistamme talomme yhdessä ja yhdessä olemme rakentamassa uutta taloa myös. Elämämme on uudistuttava, jotta voimme elää paremmin! Olemme rakentamassa omaa eläkeläiskotiamme, jos asumme yhdessä, kun aika koittaa olla jo poissa työelämästä!
Minä olen äärimmäisen herkkä ja voimakkaasti tunteva ihminen, siksi olen joutunut kehittämään omat keinoni suojautua siltä, että olisin muille itkuherkkänä taakkana. Itken muiden ihmisten vaikeuksille tai kohtaloille enemmän kuin itselleni ja itken aina vain oman itseni kanssa salassa. En koskaan pyri itkemään muiden ihmisten kanssa, mutta voisi sanoa, että itkin pari vuotta elämästäni lähes joka ilta tai yö.
Olen paniikkiheräkkä ihminen ja taas heräsin kauhuissani, kun joku kulki perässäni. Se joku on toinen ihminen, joka on saanut minut pois normaalista elämän rytmistäni. Joillakin ihmisillä on voimakkaampi vaikutus toisten ihmisten mieleen kuin toisilla. Jokainen päivä joudun katsomaan, missä osassa olen pihaamme, onko minulla pakoreittiä sisälle. Olenko minä turvassa omassa pihassani?
Tästä on tullut liian iso taakka minulle, että jaksaisin taistella enää vastaan. Olemme jo käyneet katsomassa uusia tontteja, että rakentaisimme pienemmän talon, johon voisi muuttaa. Että saisin sielulleni rauhan, enkä joutuisi pelkäämään joka päivä ja joka yö. Painajaisten näkeminen vie paljon voimia, enkä uskalla aina edes nukahtaa uudestaan, koska ne ovat niin voimakkaita.
Siksi on parempi muuttaa pois pikkuhiljaa ja rakentaa oma talo jonnekin maaseudulle, missä on isot tontit ja tilaa kulkea metsissä. Olen voimakkaampi silloin kun ei tarvitse olla pelkoa läsnä ja voin paremmin henkisesti. Olen valmis ottamaan vielä ison lainan, että saisin vain olla rauhassa omassa sielussani ja voida paremmin myös fyysisesti.
Kävin jo katsomassa lisää tontteja, sillä vaikka joskus sanoin, että en aio ottaa talosta mitään, jos lähden pois, on tilanteemme muuttunut nyt täysin. Olen muuttanut mieheni kanssa asumaan uudestaan yhteen avoliittoon, ja yhä omistamme talomme yhdessä ja yhdessä olemme rakentamassa uutta taloa myös. Elämämme on uudistuttava, jotta voimme elää paremmin! Olemme rakentamassa omaa eläkeläiskotiamme, jos asumme yhdessä, kun aika koittaa olla jo poissa työelämästä!
torstai 4. elokuuta 2016
22.7.1973
Taas on vierähtänyt muutaman päivää. On ollut sadetta ja ukonilmaa. Perjantain oli hyvin sateinen päivä. Kävin poikien kanssa ongella. Kaloja ei tullut yhtään. Tuffe ja minä uimme.
Illalla lähdin kaupunkiin. Tein tuota vanhaa käsityötäni ja luin Tuffelle lasten lehteä.
Lauantain heräsin vähän yli seitsemän. Kävin syömässä aamiaista ja lakkasin kynteni. Klo 10.00 lähdin kaupungille. Kiersin kaikki vaatekaupat lävitse. Etsin itselleni mokkatakkia. Sokokselta löysin aika kivan. Se maksoi 336 mk. En tiedä vielä, ostanko sen.
Kun tulin isäntäperheeni luo, lähdimme takaisin maalle. Heille tuli vieraita iltapäivällä ja niin minä tein käsityötäni.
Illalla kävin uimassa ja pesemässä tukkani Bodom -järvessä. Luin Me Naiset -lehteä. Isäntäperheeni oli vierailulla. Heidän saavuttuaan katsoimme tv:tä. Oli neuvostoliittolais-italialainen elokuva. Se kesti 00.20. Sen jälkeen menin nukkumaan.
Tänään en ole tehnyt paljon mitään. Syönyt ja juonut, lukenut ja tehnyt käsitöitä.
"Aaltojen leikki
Aallot valkeapäiset,
vierivät rantakallioita kohti.
Sinä seisot kallioilla,
katsot alas aaltoihin.
Mitä mietit,
ehkä itsemurhaa?
Ei, et sitä,
vaan aaltojen huoletonta leikkiä,
rantakallioita vasten."
Illalla lähdin kaupunkiin. Tein tuota vanhaa käsityötäni ja luin Tuffelle lasten lehteä.
Lauantain heräsin vähän yli seitsemän. Kävin syömässä aamiaista ja lakkasin kynteni. Klo 10.00 lähdin kaupungille. Kiersin kaikki vaatekaupat lävitse. Etsin itselleni mokkatakkia. Sokokselta löysin aika kivan. Se maksoi 336 mk. En tiedä vielä, ostanko sen.
Kun tulin isäntäperheeni luo, lähdimme takaisin maalle. Heille tuli vieraita iltapäivällä ja niin minä tein käsityötäni.
Illalla kävin uimassa ja pesemässä tukkani Bodom -järvessä. Luin Me Naiset -lehteä. Isäntäperheeni oli vierailulla. Heidän saavuttuaan katsoimme tv:tä. Oli neuvostoliittolais-italialainen elokuva. Se kesti 00.20. Sen jälkeen menin nukkumaan.
Tänään en ole tehnyt paljon mitään. Syönyt ja juonut, lukenut ja tehnyt käsitöitä.
"Aaltojen leikki
Aallot valkeapäiset,
vierivät rantakallioita kohti.
Sinä seisot kallioilla,
katsot alas aaltoihin.
Mitä mietit,
ehkä itsemurhaa?
Ei, et sitä,
vaan aaltojen huoletonta leikkiä,
rantakallioita vasten."
keskiviikko 3. elokuuta 2016
Naisihminen
Kuulisinko koskaan,
uusia ajatuksiani,
olisinko koskaan,
kokenut jotakin suurta,
kun olen vain tavallinen,
vanhempi naisihminen?
Naisen osa on vaieta,
kaikista elämän asioista,
olivatpa ne kuinka huonoja,
tai vielä huonompia olemassa,
ilman mitään kysymyksiä,
eihän naista voi pitää,
mitenkään luotettavana,
kuten kotieläimenä.
Ei ole koiraa kummempi,
vaan on se rakkaampi,
monelle miehelle,
kuin oma vaimo.
Koira ei nalkuta koskaan,
vaan kaikki se hyväksyy,
eikä se vastaan laita,
jos vain ruokaa saa,
ja rapsutusta joskus.
uusia ajatuksiani,
olisinko koskaan,
kokenut jotakin suurta,
kun olen vain tavallinen,
vanhempi naisihminen?
Naisen osa on vaieta,
kaikista elämän asioista,
olivatpa ne kuinka huonoja,
tai vielä huonompia olemassa,
ilman mitään kysymyksiä,
eihän naista voi pitää,
mitenkään luotettavana,
kuten kotieläimenä.
Ei ole koiraa kummempi,
vaan on se rakkaampi,
monelle miehelle,
kuin oma vaimo.
Koira ei nalkuta koskaan,
vaan kaikki se hyväksyy,
eikä se vastaan laita,
jos vain ruokaa saa,
ja rapsutusta joskus.
Maailmassa
Olen vain yksinäinen lehti,
joka on jo kasvanut,
täyteen mittaansa,
aikoja sitten,
kuihtuakseen,
elämän illassa.
Olen kulkenut teitä,
ilman päämääriä,
tuntenut tuulia,
leijaillut ilmassa,
etsinyt uutta,
ja löytänyt uutta.
Mutta viisaampi,
tuskin olen nyt,
on vain epävarmuutta,
josta yhä kärsin,
sillä on paljon,
tuntematonta,
ja tunnistamatonta,
elämän eväissä.
joka on jo kasvanut,
täyteen mittaansa,
aikoja sitten,
kuihtuakseen,
elämän illassa.
Olen kulkenut teitä,
ilman päämääriä,
tuntenut tuulia,
leijaillut ilmassa,
etsinyt uutta,
ja löytänyt uutta.
Mutta viisaampi,
tuskin olen nyt,
on vain epävarmuutta,
josta yhä kärsin,
sillä on paljon,
tuntematonta,
ja tunnistamatonta,
elämän eväissä.
The new techonologies just want to learn more the better purposes!
Are these devices the reality in this
world?
Where we can study more of these
devices and how to use or buy them just to test them in the natural
environment like at home?
Just to learn more of the new
technologies and the devices?
Have those devices a lot of the good
services as the security services at homes?
There are a lot of the devices unknown for the usual persons, but I would like to use the new technologies and the better devices.
But can the people use them for the bad purposes too?
http://www.wanttoknow.info/voicesinheadelectronicharassment
Miksi olen kiinnostunut teknologiasta? Olen lukenut näitä pieniä mikrorobotteja käytettävän vartiointitehtäviin. Olen lukenut näiden mikrorobottien käyttämisestä puhdistamisteknologiaan paikoisssa, joissa ei voi käyttää muuta tekniikkaa.
Lisäksi näin viime vuonna sairalaan katossa joko oikeasti tai sitten harhana pieniä mikrorobotteja, jotka lähtivät liikkeelle lampun läheltä. En tiedä, näinkö harhoja, mutta tiedän, mitä silloin näin ja että näitä on oikeasti olemassa! Siksi olen kiinnostunut ihan oikeista mikroroboteista, koska omassa näyssäni nämä ikään kuin ottivat voimaa sähkölampusta ja sitten lähtivät liikkeelle ilmaan. Lisäksi kuulin korkean kimeän äänen pääni lähellä. En tiennyt, miksi ja miten kokemus syntyi.
Mutta näin näitä mikrorobotteja myöhemmin ainoastaan sälekaihtimia vasten, jossa ne näyttivät epäselviltä ja suttuisilta kohdilta sälekaihtimia vasten. Näin heräsi kiinnostukseni ko. tekniikkaa kohtaan. Luin myöhemmin, että niitä voitaisiin käyttää vartointitehtäviin, vaikkakin oma kokemukseni saattaa olla sairauden aiheuttama harhanäky.
Mielenkiintoinen kokemus oli kuitenkin, vaikka olisi ollut harhanäky. Kiinnostus heräsi, kun luin vastaavan tekniikan olevan oikeasti käytössä vartiointitehtävissä jossakin teollisuudessa ja sekä puhdistustekniikassa.
I found that any security systems cannot recognize them the microbots, so the microbots are free to go inside the airport security systems, to the airplanes or anywhere, and they will have the microphones, cameras and with them the other people can have the conversations without any problems anywhere, even in the planes so they are the free weapons to anybody in any purposes! So the people living or being faraway can give the advice and help to work against the any security systems in this world.
This same system was used in Sweden in the tests of the universities, just to send the questions outside and get the answers without any notices inside the test rooms! It is a working system without any phones etc. The equipments are too small ones to recognize!
Miksi olen kiinnostunut teknologiasta? Olen lukenut näitä pieniä mikrorobotteja käytettävän vartiointitehtäviin. Olen lukenut näiden mikrorobottien käyttämisestä puhdistamisteknologiaan paikoisssa, joissa ei voi käyttää muuta tekniikkaa.
Lisäksi näin viime vuonna sairalaan katossa joko oikeasti tai sitten harhana pieniä mikrorobotteja, jotka lähtivät liikkeelle lampun läheltä. En tiedä, näinkö harhoja, mutta tiedän, mitä silloin näin ja että näitä on oikeasti olemassa! Siksi olen kiinnostunut ihan oikeista mikroroboteista, koska omassa näyssäni nämä ikään kuin ottivat voimaa sähkölampusta ja sitten lähtivät liikkeelle ilmaan. Lisäksi kuulin korkean kimeän äänen pääni lähellä. En tiennyt, miksi ja miten kokemus syntyi.
Mutta näin näitä mikrorobotteja myöhemmin ainoastaan sälekaihtimia vasten, jossa ne näyttivät epäselviltä ja suttuisilta kohdilta sälekaihtimia vasten. Näin heräsi kiinnostukseni ko. tekniikkaa kohtaan. Luin myöhemmin, että niitä voitaisiin käyttää vartointitehtäviin, vaikkakin oma kokemukseni saattaa olla sairauden aiheuttama harhanäky.
Mielenkiintoinen kokemus oli kuitenkin, vaikka olisi ollut harhanäky. Kiinnostus heräsi, kun luin vastaavan tekniikan olevan oikeasti käytössä vartiointitehtävissä jossakin teollisuudessa ja sekä puhdistustekniikassa.
I found that any security systems cannot recognize them the microbots, so the microbots are free to go inside the airport security systems, to the airplanes or anywhere, and they will have the microphones, cameras and with them the other people can have the conversations without any problems anywhere, even in the planes so they are the free weapons to anybody in any purposes! So the people living or being faraway can give the advice and help to work against the any security systems in this world.
This same system was used in Sweden in the tests of the universities, just to send the questions outside and get the answers without any notices inside the test rooms! It is a working system without any phones etc. The equipments are too small ones to recognize!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)