Puolitoista vuotta sitten keskustelin äänieni kanssa. Ne olivat silloin ajankohtaisia, koska näin hallusinaatioita, olin erittäin väsynyt ja lääkkeet aiheuttivat psyykoosin kaltaisen tilan. Muistan, että jos en nukahtanut otettuani Stilnoctia illalla, kohta kaikki huonekalut taloudessamme muuttuivat eläviksi olennoiksi, näin tummia hahmoja ja samoin tunsin ihoni ja kehoni eri tavalla, olin osittain tunnoton. Mieleni oli kaapattu jonnekin tummalla tuntemattomalle alueelle, jota en tiennyt edes olevan olemassa. Se lääke lienee tunnetuin hallusinaatioita aiheutta ja yleisesti määrätty nukahtamislääke, mutta jotkin ihmiset se johtaa pilveen, jos ei nukahda. Helppo testata tämä omituinen olotila, jos kärsii unettomuudesta.
Minä puhuin sitten usein ääneen, kun näin tai kuulin jotain ylimääräistä. Hypnagogiset tilat eli unen ja valveen tilat muuttuivat oleellisesti pitemmiksi voimakkaiden hereilläpitävien lääkkeiden, kuten Concerta, Provigil, ansiosta. Jäin usein johonkin välitilaa ja usein saatoin sanoa jotakin, mikä ei liittynyt millään tavalla siihen tilanteeseen. Edelleen kärsin tuosta oireesta, ehkä se on oma oireeni unen ja valvetilan häiröistä, jotka vain pahentuivat lääkeaineiden käytön seurauksena. Olenhan aina kärsinyt unihalvauksista, joten tila toimii molemmissa puolissa eli nukahtaessa ja herätessä ihan lapsesta lähtien.
Ääniä kuultuani silloin keskustelin niiden kanssa, koska en kokenut niitä vaarallisiksi. Vaikutin oudolta, koska äänet keskustelivat kanssani koko ajan reaaliaikaisesti. Ne kommentoivat omaa olotilaani, ja muita ihmisiä. Ne kertoivat myös muista ihmisistä asioita, joita ei ikinä viitsi enää kertoa tai ovat liian mielikuvituksellisia, että pystyisin ne itse kuvittelemaan. Samoin äänet kertoivat ihmisten nuoruudesta ja teoista ennen aikaa kuin tunsin heidät. Minä opin uusia sanontoja, joita en muista aikaisemmin edes kuulleeni elämäni aikana. Äänet eivät vaikuttaneet kovin oppineilta, koska heidän musiikin tai taiteen tai tieteen tuntemuksessa oli suuria puutteita. Siksi pidin ääniä kouluttamattomina!
Mutta keskustelulla äänien kanssa itse ääneen, voi aiheuttaa kaaosta. Sanomani on väärin kuultu, ja ex-mieheni myöntää, että teki minulle vääryyttä vain saadakseen minut hoitoon tuon äänien kuulemisen takia, ja sen, että puhuin vain pelistä. Pidin koko juttua jonakin pelinä ja kerroin samaa tarinaa koko ajan. Se peli alkoi Azoreilla, koska siellä näin televisiossa jakson, jossa pelihenkilöt Anne-Marie ja Frankie menevät naimisiin. Silloin keksin, että minä olen pelissä mukana, jossa minulle etsitään uutta miestä Mr. Fortunea ja keksinkin henkilön, joka voisi häntä esittää. Eihän häntä oikeasti ollut olemassakaan, vaan eläydyin pelirooliini liian voimakkaasti lääkkeiteni ja suuren väsymykseni takia. Nukuinhan tämän äänien kuulemisen takia joskus vain muutaman tuntia viikossa. Äänet puhuivat minulle koko ajan pelistä! Eli kuvittelin siis pelin oikeasti olevan olemassa!
Hän, ex-mieheni, ei koskaan kuullut minun sanovan, että aion polttaa talomme, vaan minä sanoin, että jos talossa asuu paha noita, pitäisikö se polttaa? Keskustelin äänien kanssa pelitalon tai noitatalon polttamisesta, koska oli pääsiäisen aika. Ex-mieheni sanoi myöhemmin, että hänen piti vain toimittaa minut hoitoon jollakin tavalla, että helpoiten se onnistui sanomalla noin. Hän ei varmaan itse muista edes nyt, mitä hän on milloinkin sanonut, vaikka itse muistan tapahtumat kaikki kuin eilisen. Hän sanoo, että jos hän on humalassa jotakin sanonut, ei sitä kannata niin vakavasti ottaa. Ja onhan hän kertonut "totuuksia" elämästään ja naisista minulle kovin juovuksissa. Ne vain pitää unohtaa, että ne ovat vain humalaisen puhetta. Onko humalaisen puhe koskaan vakavasti otettavaa?
Minun muistini on liian hyvä, jotta pystyisin unohtamaan tapahtumia kolmen vuoden ajalta, vaikka olin sekava, joku muu seikka pitää asiat muistissani paremmin tai ehkä liiankin hyvin, joka sanan tai lauseen tai mitä äänet puhuivat. Se on rasite ollut, mutta ymmärrän, että ne ovat liian vaikeita puhuttavaksi tai kerrottavaksi.
Ne äänien puhumat tapahtumat ja reaaliaikaiset kommentit olivat vain liian mielikuvituksellisia edes omalle mielikuvitukselleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti