Menneisyyden
tuulessa
Silmiesi
katseen,
sen
tunnen unessani,
ja
tunnen ihosi tuoksun,
olet
läsnä päivisin,
ja
öisin tunnen,
joka
solusi läheisyyden.
Mutta
hetket vain menevät,
yhä
nopeammin ja nopeammin,
ja
muistot jäljelle jäävät,
hyvistä
päivistä,
rakkaudesta
ja nuoruudesta.
Ja
saavuttaa jos nuoruuden,
joskus
voisin uudestaan,
toisin
en toimia voisi,
ja
tuskin tarvitsisikaan.
Olet
vain ollut minun,
ja
minä olen ollut sinun,
syvälle
ihooni,
painuneet
kosketuksesi,
tunsin
ja kaipuusi painuivat silloin,
kun
ilman sitä en ole voinut elää.
Kun
tuulessa käyn,
ja
auringossa elän,
maa,
taivas, ilma ja vesi,
olet
elämäni ollut,
ilman
sinua, ei olisi minua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti