Valkoisia kukkia

Kulkisin pilvien päällä,
valkoisten puhtaiden hattaroiden,
ja heittelisin valkoisia kukkia.

Sinne maailman lapsille,
että ottakaa vastaan,
ja katsokaa jotakin kaunista.

Se olisi sadetta taivaalta,
joka toisi heille toivoa,
ja ilahduttaisi heitä,
keskellä kaikkia kauheuksia,
joita lasten ei pitäisi nähdä.

Miten he näkevät ne,
painajaisina vuosien jälkeen,
miten he pelkäävät pimeää,
ja puuttuu turvallisuuden tunne.

Ei kaikkia vaurioita voi korjata,
eikä voi heittää valkoisia kukkia,
eikä antaa lapsille aina iloa,
siitä minäkin olen surullinen.

Lapset eivät saa olla huolettomia lapsia,
niin monessa paikkaa maailmalla.