On enemmän epävarmuutta,
kuin koskaan aikaisemmin,
ihmisen kohtalot ovat vaikeita,
jopa koko elämä sortuu,
vaikka perustus on ollut vankka.
Kärsimysnäytelmä on tätä päivää,
kaikki on ehkä menetetty,
jätetty koti, perhe, kaikki,
ja lähdetty kauas muualle,
etsimään uutta kotia ja paikkaa,
jossa olisi turvallisempaa,
tai mahdollisuuksia elää.
Mutta kukapa toivottaisi,
että tervetuloa meidän maahan,
kukapa kaipaisi heitä tulijoita,
monet ovat joutuneet syrjityiksi,
jo siellä omassa kotimaassaan.
He ovat olleet sielläkin.
jostain muualta tulleita,
ja sama toistuu meilläkin,
he ovat ilman kotia ja maata,
eikä kukaan heitä ottaisi mihinkään.
Miten jotkut ihmiset ovat,
aina jotenkin hyljeksittyjä,
asuivatpa he missä maassa tahansa,
siihen on vaikea löytää vastausta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti