Ja he kysyvät minulta,
olenko minä katkera,
mutta en minä ole,
elän, nyt vieläkin,
ja voin toteuttaa unelmiani.
En minä voittaisi mitään,
jos olisin katkera kaikesta,
tästä mitä minulle tapahtui,
sillä en halua myrkyttää,
huonoilla asioilla, pahalla,
en edes omaa mieltäni,
sitä elämisen mahdollisuutta,
joka minulle tuli eteeni.
Vaatii aikaa ja sopeutumista,
"itsetuhoisuus kokeista" selviämistä,
oman elämän haltuunottoa,
tukiverkoston laajaa luomista,
saastumattomista ihmisistä,
joilla ei ole ennakkokäsitystä.
Silloin ymmärtää paremmin,
että olenkin itse vielä pomo,
enkä anna muiden sanella,
vaan voin elää vapaasti,
koska meillä on vapaus,
omiin mielipiteisiin, poliittisiin,
jopa omaan uskontoon,
oman perustuslakimme mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti