Monilla asioilla on kaksi puolta,
jos minusta tuli uhri,
niin kuka on vastapuolella?
En voi tietää motiiveja,
tai muitakaan tavoitteita,
olen vain ollut tietämätön.
Olenko loukannut toista ihmistä,
olenko aiheuttanut taloudellista,
tai muuta vahinkoa ihmiselle?
Olen vain tavannut ihmisiä,
joille on sattunut paljon,
eivätkä he voi tietää syitä.
Yritämme jakaa tietoa,
ja etsimme selityksiä asioihin,
ehkä koko loppuelämämme ajan.
Siinä on yhteisön tuki meille,
emme ole yksin asioissa,
me olemme samassa tilanteessa,
vaikka käsityksemme asioista,
ja todellista syistä eroavatkin!
maanantai 29. kesäkuuta 2020
sunnuntai 28. kesäkuuta 2020
Elämästä
Jos tietäisi enemmän,
haparoisi askeleissaan vähemmän,
tuhlaisi aikaa turhaan ajatteluun,
ja epäonnistumisiin vähemmän,
pystyisi ymmärtämään enemmän,
rajallisista tiedoista,
ja oman elämän hallitsemattomuudesta,
ettei pysty vaikuttamaan tapahtumiin.
On olemassa paljon sellaista,
johon ei voi itse juuri vaikuttaa,
kuten aivojen uudelleen ohjelmointi,
jossa ihminen voidaan saada toimimaan,
monin eri tavoin haitallisesti,
ja omaa elämäänsä vahingoittaen.
Mustan psykologian tuntemus,
kuten mustan muun koulutuksen,
mm. "Black NLP" todistavat,
miten koulutuksella on vaikutusta,
jotta ihminen pystytään ohjelmoimaan,
erittäin helposti pienillä asioilla.
Ihmistä muokataan ajattelemaan negatiivisesti,
heikentämällä hänen omaa elämäänsä,
kyseenalaistamalla hänen elämänsä,
fyysinen ja psyykkinen olemuksensa,
ulkonäkönsä, koulutuksensa,
jopa perheensä ja työnsä!
haparoisi askeleissaan vähemmän,
tuhlaisi aikaa turhaan ajatteluun,
ja epäonnistumisiin vähemmän,
pystyisi ymmärtämään enemmän,
rajallisista tiedoista,
ja oman elämän hallitsemattomuudesta,
ettei pysty vaikuttamaan tapahtumiin.
On olemassa paljon sellaista,
johon ei voi itse juuri vaikuttaa,
kuten aivojen uudelleen ohjelmointi,
jossa ihminen voidaan saada toimimaan,
monin eri tavoin haitallisesti,
ja omaa elämäänsä vahingoittaen.
Mustan psykologian tuntemus,
kuten mustan muun koulutuksen,
mm. "Black NLP" todistavat,
miten koulutuksella on vaikutusta,
jotta ihminen pystytään ohjelmoimaan,
erittäin helposti pienillä asioilla.
Ihmistä muokataan ajattelemaan negatiivisesti,
heikentämällä hänen omaa elämäänsä,
kyseenalaistamalla hänen elämänsä,
fyysinen ja psyykkinen olemuksensa,
ulkonäkönsä, koulutuksensa,
jopa perheensä ja työnsä!
perjantai 19. kesäkuuta 2020
Kirjoitettu vuosia sitten
Olen varjo kuutamoyössä,
varjot ovat turvallisia,
ne suojaavat minua,
valossa tunnen ahdistusta.
Pimeys antaa turvan,
voin kulkea huomaamatta,
eikä toisien katseet tavoita.
Hämäryydessä kuitenkin kuulen,
ja näen toisten liikkeet,
kuulen ihmisten askeleet,
hengityksen, ympäristön.
Pimeys on turvani,
se syleilee minua,
se ottaa minut syliinsä,
eikä kasvojani kukaan erota.
Pimeyden turvin olen,
kuin kuka tahansa kulkija,
ilman merkintää kulkeva.
Päivällä kohtaan katseet,
ankarat arvostelut,
naurun, pilkan,
enkä voi rauhassa kulkea.
Osani on hyljeksitty,
yhteiskunnan ulkopuolinen,
sieltä karkoitettu jäsen.
Ulkopuolisuuden tunne on vahva,
en tunne kuuluvan joukkoon,
se tunne on kadonnut,
haihtunut tuulien mukana.
Olen vain yksittäinen,
ja vajavainen Ihminen.,
eikä minua ole totutettu,
valoissa kulkemaan.
Siksi pakenen yön turvaan,
pimeydessä pystyn olemaan,
hetken yhteiskunnan jäsen,
ilman merkintää,
"viallinen Ihminen",
ja yhä enemmän erkanen,
kaikesta tästä jokapäiväisestä.
varjot ovat turvallisia,
ne suojaavat minua,
valossa tunnen ahdistusta.
Pimeys antaa turvan,
voin kulkea huomaamatta,
eikä toisien katseet tavoita.
Hämäryydessä kuitenkin kuulen,
ja näen toisten liikkeet,
kuulen ihmisten askeleet,
hengityksen, ympäristön.
Pimeys on turvani,
se syleilee minua,
se ottaa minut syliinsä,
eikä kasvojani kukaan erota.
Pimeyden turvin olen,
kuin kuka tahansa kulkija,
ilman merkintää kulkeva.
Päivällä kohtaan katseet,
ankarat arvostelut,
naurun, pilkan,
enkä voi rauhassa kulkea.
Osani on hyljeksitty,
yhteiskunnan ulkopuolinen,
sieltä karkoitettu jäsen.
Ulkopuolisuuden tunne on vahva,
en tunne kuuluvan joukkoon,
se tunne on kadonnut,
haihtunut tuulien mukana.
Olen vain yksittäinen,
ja vajavainen Ihminen.,
eikä minua ole totutettu,
valoissa kulkemaan.
Siksi pakenen yön turvaan,
pimeydessä pystyn olemaan,
hetken yhteiskunnan jäsen,
ilman merkintää,
"viallinen Ihminen",
ja yhä enemmän erkanen,
kaikesta tästä jokapäiväisestä.
Hiljainen tappaja
Hän oli valvonut taas pitkään. Äänet olivat soimanneet häntä koko illan, ja yön tunteina ne nostivat hänet syylliseksi moneen asiaan. Hän ei saanut unta, vaan pohti kaikkea kokemaansa ja tapahtumia. Olisiko joku voinut muuttaa kaiken toisenlaiseksi?
Hän mietti, miten hän itse oli toiminut. Voisiko hän itse olla syyllinen kaikkeen tapahtuneeseen? Oliko hän kenties loukannut tai kiusannut muita ihmisiä tietämättömyyden takia? Hän oli etsinyt tietoa kaikesta ja käyttänyt tuhansia tunteja, valvonut lukemattomia öitä, eikä hän saanut viisautta ymmärtää kaikkea. Miten hän oli toiminut tietämättä asioiden oikeaa laittaa. Hän oli olettanut olevansa oikeassa ja tehnyt oman tuntonsa mukaan. Miten hän oli rukoillut ja pyytänyt apua asioihin.
Hän oli luottanut ihmisiin työpaikalla, ja oikeudenmukaisuuteen, mutta kaikki oli kääntynyt häntä vastaan. Hänen olisi pitänyt valehdella, mutta hän oli liian luottavainen ja sinisilmäinen kertoakseenvain itse kokemansa ja näkevänsä totuudenmukaisesti. Siksi hän joutui silmätikuksi, ja kärsimään kokemustensa kertomisesta enemmän kuin olisi ollut kohtuullista. Hän ymmärsi jälkikäteen, että ei voinut tietää kaikkea, ja olisi pitänyt vaieta tapahtumista.
Hän pohti pitkään omaa syyllisyyttä tapahtumiin. Kuka oli häntä vastaan ja miksi? Siihen oli vaikea löytää vastauksia! Hän oli miettinyt jopa omaa lapsuuttaan ja vanhempiaan, oliko he jotenkin osallisia? Hän ei tiennyt tai tuntenut vanhempiensa tai sukunsa historiaa tarpeeksi, jotta olisi löytänyt sieltä syitä kiusantekoon. Hän oli pohtinut edesmennyttä vaimohan ja vaimonsa sukua, mutta sekään ei tuonut ratkaisua tapahtumiin.
Jäljelle jäi vain hänen oma toimintansa, miten hän oli toiminut väärin! Hänen oli täytynyt epäonnistua jossakin elämässään, että hänestä voitiin tehdä syyllinen tapahtumiin. Hän oli valvonut monia öitä. Miten hän oli toiminut väärin? Hän ymmärsi jälkikäteen uskoneensa liian helposti kaikkeen, mitä hänelle oli esitetty ja hän oli lähtenyt mukaan ajattelematta seurauksia. Siinä hän oli syyllinen, sillä kukaan muu ei voinut ottaa vastuuta hänen teoistaan! Hän oli ollut naiivi ja luottanut liikaa muihin ihmisiin!
Hän ei ollut osannut erottaa oikeaa ja väärää, vaan toiminut annettujen ohjeiden pohjalta. Siksi oli tapahtunut paljon enemmän, kuin hän itse pystyi ymmärtämään!
Hän mietti, miten hän itse oli toiminut. Voisiko hän itse olla syyllinen kaikkeen tapahtuneeseen? Oliko hän kenties loukannut tai kiusannut muita ihmisiä tietämättömyyden takia? Hän oli etsinyt tietoa kaikesta ja käyttänyt tuhansia tunteja, valvonut lukemattomia öitä, eikä hän saanut viisautta ymmärtää kaikkea. Miten hän oli toiminut tietämättä asioiden oikeaa laittaa. Hän oli olettanut olevansa oikeassa ja tehnyt oman tuntonsa mukaan. Miten hän oli rukoillut ja pyytänyt apua asioihin.
Hän oli luottanut ihmisiin työpaikalla, ja oikeudenmukaisuuteen, mutta kaikki oli kääntynyt häntä vastaan. Hänen olisi pitänyt valehdella, mutta hän oli liian luottavainen ja sinisilmäinen kertoakseenvain itse kokemansa ja näkevänsä totuudenmukaisesti. Siksi hän joutui silmätikuksi, ja kärsimään kokemustensa kertomisesta enemmän kuin olisi ollut kohtuullista. Hän ymmärsi jälkikäteen, että ei voinut tietää kaikkea, ja olisi pitänyt vaieta tapahtumista.
Hän pohti pitkään omaa syyllisyyttä tapahtumiin. Kuka oli häntä vastaan ja miksi? Siihen oli vaikea löytää vastauksia! Hän oli miettinyt jopa omaa lapsuuttaan ja vanhempiaan, oliko he jotenkin osallisia? Hän ei tiennyt tai tuntenut vanhempiensa tai sukunsa historiaa tarpeeksi, jotta olisi löytänyt sieltä syitä kiusantekoon. Hän oli pohtinut edesmennyttä vaimohan ja vaimonsa sukua, mutta sekään ei tuonut ratkaisua tapahtumiin.
Jäljelle jäi vain hänen oma toimintansa, miten hän oli toiminut väärin! Hänen oli täytynyt epäonnistua jossakin elämässään, että hänestä voitiin tehdä syyllinen tapahtumiin. Hän oli valvonut monia öitä. Miten hän oli toiminut väärin? Hän ymmärsi jälkikäteen uskoneensa liian helposti kaikkeen, mitä hänelle oli esitetty ja hän oli lähtenyt mukaan ajattelematta seurauksia. Siinä hän oli syyllinen, sillä kukaan muu ei voinut ottaa vastuuta hänen teoistaan! Hän oli ollut naiivi ja luottanut liikaa muihin ihmisiin!
Hän ei ollut osannut erottaa oikeaa ja väärää, vaan toiminut annettujen ohjeiden pohjalta. Siksi oli tapahtunut paljon enemmän, kuin hän itse pystyi ymmärtämään!
Kesäyössä
Kuulen laulurastaan soinnut,
monivivahteisen laulun,
joka kantaa kauaksi.
Näen kurkiperheen pellolla,
kullanruskeat pienokaiset,
emolintujen hoivissa.
Elämä antaa paljon,
jos katson ja kuuntelen,
herkemmin ja tarkemmin,
kaikkea kokemaani.
Miten monivärisyydessään,
illan taivas hohtaa pitkään,
kun yö on varjo vain,
ja kohta jo aurinko nousee.
Ei siinä surra voi,
elämässä hukattuja vuosia,
kaikella on tarkoituksensa,
elämän rajallisuuden mitta,
mitä lopulta haluan tehdä,
että eläisin rauhassa,
tämän menneisyyteni kanssa!
monivivahteisen laulun,
joka kantaa kauaksi.
Näen kurkiperheen pellolla,
kullanruskeat pienokaiset,
emolintujen hoivissa.
Elämä antaa paljon,
jos katson ja kuuntelen,
herkemmin ja tarkemmin,
kaikkea kokemaani.
Miten monivärisyydessään,
illan taivas hohtaa pitkään,
kun yö on varjo vain,
ja kohta jo aurinko nousee.
Ei siinä surra voi,
elämässä hukattuja vuosia,
kaikella on tarkoituksensa,
elämän rajallisuuden mitta,
mitä lopulta haluan tehdä,
että eläisin rauhassa,
tämän menneisyyteni kanssa!
"Olemme pahoillamme"
Unessa vanhassa työpaikassa,
ihmiset pyysivät anteeksi,
että eivät ymmärtäneet,
minkä kohteena olin.
Kaikki tuntui niin selvältä,
kun heräsin unestani,
miksi kaikki oli tehty,
etteivät he voineet tietää,
että olin puhunut totta,
siitä mitä oli tapahtunut!
Ja ymmärsin selitykset,
miten minä itse oli puhunut,
tietämättömyyttäni oudoista,
ja erikoisista tekemisistä,
sekä työpaikalla,
että sen ulkopuolella.
Anteeksiantoa tarvitaan,
ettei pystynyt itsekään vaikenemaan,
vaikka se oli pelastanut pahalta,
siltä tietämättömyyden tuskalta,
tietokoneelle luodusta ruudusta,
joka koitui tuhoksi työpaikan suhteen,
enkä ymmärtänyt vaieta,
sen enempää näkemästäni valokuvaajasta,
tai muista tapahtumista,
siksi olin tuohon tuomittu!
Yhtä kirkkaana on kaikki,
piirtänyt mieleeni nuo,
ne tuhannet tunnit,
kun vaivoin öisin usein,
etsin tietoa kaikkialta,
netin syövereistä,
saadaksesi selityksiä!
ihmiset pyysivät anteeksi,
että eivät ymmärtäneet,
minkä kohteena olin.
Kaikki tuntui niin selvältä,
kun heräsin unestani,
miksi kaikki oli tehty,
etteivät he voineet tietää,
että olin puhunut totta,
siitä mitä oli tapahtunut!
Ja ymmärsin selitykset,
miten minä itse oli puhunut,
tietämättömyyttäni oudoista,
ja erikoisista tekemisistä,
sekä työpaikalla,
että sen ulkopuolella.
Anteeksiantoa tarvitaan,
ettei pystynyt itsekään vaikenemaan,
vaikka se oli pelastanut pahalta,
siltä tietämättömyyden tuskalta,
tietokoneelle luodusta ruudusta,
joka koitui tuhoksi työpaikan suhteen,
enkä ymmärtänyt vaieta,
sen enempää näkemästäni valokuvaajasta,
tai muista tapahtumista,
siksi olin tuohon tuomittu!
Yhtä kirkkaana on kaikki,
piirtänyt mieleeni nuo,
ne tuhannet tunnit,
kun vaivoin öisin usein,
etsin tietoa kaikkialta,
netin syövereistä,
saadaksesi selityksiä!
keskiviikko 10. kesäkuuta 2020
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)