Kuka muistaa kärsimystä,
ihminen antaa elämänsä,
toisen ihmisen puolesta,
jos hän on tarpeeksi rohkea,
kohtaamaan sen pelon,
että hänelle voi käydä huonosti,
moniko uskaltaisi näin tehdä,
joukko on yhä harvempi,
alistaa itsensä arvostelulle,
ja sellaiseen rooliin,
jonka lopputulosta ei voi tietää.
Ollakseen tarpeeksi rohkea,
ei saa olla liian rohkea,
koska se voi kostautua,
on vain toimittava viisaasti,
niinkuin sotilas,
joka puolustaa isänmaataan.
Niin me puollamme omaa sieluamme,
kootaksemme vain oman mielemme,
olemaan tarpeeksi vahva,
kohdataksemme ivaa ja turhia sanoja,
joka ikisenä päivänä ja hetkenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti