Voice morphing devices

Äänien muuttamisen tekniikkaa,
kaikkia ääniä voidaan käyttää,
kodinkoneiden äänet,
television, radion ja puheen,
viestinnät äänet,
kaikki voidaan muuttaa,
toisen ihmisen puheeksi,
käyttää kenen tahansa ääntä,
tai mitä tahansa ääntä,
äänistä voidaan luoda,
oma äänimaailmansa,
jonka kohdehenkilö kuulee,
hiljaisina ääninä korviinsa,
vaikkapa tietokoneen äänen kautta!

Lukekaa enemmän,
on myös vaarallista,
viestinnän vääristämistä!

Hentoja haaveita

Olen vain hetken kulkija,
ja ajattelen vain hetken,
sitten taas kaiken unohdan,
mutta asiat tulevat eteeni,
aina uudestaan ja uudestaan,
ja silloin olen välillä surullinen,
ja olen elämääni pettynyt.

Jokainen voi pettyä,
jos on joutunut vaikeaan tilanteeseen,
eikä voi itse enää auttaa itseään,
ei ole olemassa keinoja muuttaa,
muiden päättämiä asioita toiseksi,
on kuin tuuliajolla oleva vene,
keskellä elämän myrskyjä.

Suuria toiveita ei kannata pitää,
on vain pieniä hentoja haaveita,
kasvottomia työntäyteisiä päiviä,
ja jonkun muun odotusta,
että pääsen näkemään jotain uutta,
ja paljon suurempaa kuin elämässäni,
koskaan olen edes nähnyt.

Sen suuren kanjonin toteutin,
ja näin sen kauneuden,
se oli unelmieni täyttymys,
ja nyt toista suurta lähden katsomaan,
matka on pitkä ja vaarallinen,
mutta kaiken otan vain voittaakseni,
itselleni jotain uutta elämää,
-
ennenkuin aikani loppuu!

Jäähyväiset Suomelle

Jos en tänään tiedä,
miten huominen menee,
olenko auringon paisteessa,
vai sateen keskellä,
niin otan vain linnut,
ja katson kauas taivaalle.

Kuinka kaksi kuoviemoa,
jätti eilen Suomenmaan,
kuikuttivat ikäväänsä,
ottivat etelän suunnaksi,
he hylkäsivät perheensä,
vaihtaakseen oman pukunsa,
saadakseen uudet sulat,
jotta voisivat tulla uudestaan.

Miten lintujen itkulaulu,
tuo paljon tunteita elämään,
näkee miten ne joutuvat luopumaan,
tästä Suomen suvesta ja kauneudesta,
puoliso vain jää tänne,
hoitamaan yhteisen poikueen,
lähteäksen matkaan myöhemmin.

Enempää en voi tietää,
ehkä he tapaavat uudelleen,
ehkä eivät koskaan näe,
elämä on liian ihmeellistä,
että ihminen ymmärtäisi,
ymmärtäisi kaiken tarkoituksen.

Kaipaus

He saivat mitä tahtoivat,
en tapaa usein  häntä,
ja välillä itken ikävääni,
miten en näe lasta,
joka on sukuni nuorin.

Ikävä kalvaa sisällä,
vaivaa minua usein,
mutta itse en pysty vaikuttamaan,
päättämään siitä asiasta,
se on viranomaisten päätös,
enkä voi kuin tyytyä siihen.

Usein olen pohtinut,
miten paljon ihmisyyttä meni,
jos joku muu tuomitsi,
oman perheen sisällä,
ja antoi tietämättömyyttään,
virheellistä tietoa kaikille!

Minusta on kuitenkin tullut,
Suomi -mummo muille lapsille,
saan tavata heidät kerran viikossa,
nautin ja näen heidän ilonsa,
kauniit tummat silmänsä,
olen mukana heidän elämässä,
toivoakseni elämäni loppuun asti.

Annan heille viikottain omaa aikaani,
sain jo kauniin piirustuksen lintuineen,
ja nyt se on jääkaapin seinässä,
muistuttamassa minua heistä,
jotka ovat nyt minulle annettu,
olen toisten lasten Suomi -mummo!

Mielisairaalasta

Enhän minä tiennyt siitä mitään,
miten minä olin joutunut sinne,
sillä minut oli kuultu väärin,
enkä ollut sitä taloa polttamassa,
vaan roskia olin menossa polttamaan.

Puhuin ääneen tietokoneelta kuuluvien äänien kanssa,
sen pääsiäisen takia sen korttitalon polttamisesta,
että jos on pääsiäinen ja pääsiäisnoita asuu siinä,
siis se pääsiäisen paha henki,
se pitäisi silloin polttaa!

Miten minä itkin joka yö,
surin heidän kaikkien muiden sairaudet,
ja itkin itsekseni peiton alla hiljaa,
että en olisi häirinnyt muita.

Minä säälin sitä miestä,
joka ikävöi ja itki avopuolisonsa perään,
yritti etsiä seuraa muista naisista,
ja pyrki välillä naisten huoneisiin.

Minä itkin sen autistisen naisen puolesta,
jolle kukaan ei puhunut mitään,
sillä yritin puhua hänelle,
ja näin että sain kontaktin,
ja hän tuli siihen lähelleni,
sillä läheisyyttä ja hyväksymistä hänkin kaipasi.

Minä ihmettelin niitä vanhuksia,
miksi heidät oli tuotu sinne,
hehän kuuluisivat joko omaan kotiinsa,
tai palvelutaloihin asumaan,
sillä ei se ollut oikea paikka heille,
he olivat eläneet jo pitkään,
eikä heidän luonteenpiirteitä enää,
kukaan pystynyt muuttamaan
he olivat jo omassa maailmassaan.


Minä säälin sitä kehitysvammaista naista,
joka ei tiennyt miksi oli siellä,
näin että hänenkin paikkansa oli muualla,
että häntä pitäisi tukea muutoin,
ja auttaa ihan arkiaskareissa.

Mutta miksi ihmiset jätettiin siellä niin yksin,
yritin puhua jokaiselle heille,
että he tuntisivat olevansa arvokkaita,
ja tuntea että joku välittää heistäkin,
ymmärsin että vähemmälle elämässä jäänyt,
jää vähemmälle myös tässä paikassa,
miten minä voisin auttaa heitä,
että hekin olisivat ihmisarvoisia ihmisiä!

Miten mieleni rikkoutui kaiken tämän takia,
miten syvät arvet koko sairaalajakso teki,
ei niitä voi koskaan unohtaa,
tunnen ne tilanteet, tuoksut, ja muistan kaiken,
sen pakkolääkityksen turhuuden,
koska kukaan ei tiennyt,
mitä ja miksi koko kiusanteko oli tehty!

Minä kärsin suunnattomasti kaikesta,
tunsin suurta ahdistusta tapahtumista,
ja kaikesta kuulemastani,
miten ihmistä ei hyväksytä yksilönä,
sillä siinähän on elämän rikkaus!

En minä unohda kokemuksiani,
ne ovat suurena mustana möykkynä,
ja ihmettelin miksi ei ole tekemistä,
terapiaa, taidetta, musiikkia tai liikuntaa.

Ei se sairaanhoitajan kanssa,
sairaalan ympäri kävely käy liikunnasta,
eikä tuo ihmiselle onnen tunnetta,
jos ihminen luotu luonteeltaan vapaaksi,
niinkuin taivaan lintu,
joka voi tulevaisuudessa,
jopa Victorian putouksille matkustaa!

Kirjoitan

Kirjoitan, että hänelle tulisi kuva,
mitä minulle oli tehty,
ja miksi minut oli eristetty,
miksi minusta oli tehty hullu,
ja miksi en kelvannut isoäidiksi hänelle.

Minulla on muistiinpanot,
vuodesta 2013 lähtien,
osin päivämäärät ja paikat,
kaikki tapahtumat kirjattu,
joista voi saada selvää,
miten minua on kiristetty,
miten minua on vainottu,
ja miten juttu on edennyt.

Olen kirjoittanut myös paljon sanoja,
ollut epämääräisen tunteen tilassa,
ja halunnut olla jollakin tapaa onnellinen,
ja kaikki tuntemattomalle ihmiselle kirjoitettu,
on myös tallessa ja kirjoitettavissa,
mitä minä olen ajatellut silloin!

Toivon että pystyisin kaikki kirjoittamaan,
aikajärjestykseen asettamaan tekstit,
jotta ne tulisivat hänen tietoonsa,
sitten kun hän on aikuinen,
että tietäisi miksi en tapaa häntä,
sillä en ole hylännyt häntä koskaan,
vaan minua on estetty tapaamasta häntä.

Toivon, että hän pystyy ymmärtämään,
jutun monimutkaisen rakenteen,
että käytössä oli menetelmät,
joita muut eivät voineet tietää,
että siihen liittyi sosiaalinen media,
että valeprofiilit syöttivät sopivat sanat,
ja  ne valheelliset lauseet eteeni,
että ihminen on heikoissa oloissa,
kokiessaan itsensä yksinäiseksi,
ja hylätyksi oman surunsa tähden,
oman äitinsä menetyksen tähden,
että ei saanut tukea silloin,
ja joku muu kiehtoi enemmän muita!

ADHD ja Lintuharrastus

Moni ihminen ei voi ymmärtää ihmisen kiinnostuksen kohteita,
kuten tällaisen mummoihmisen loputonta kiinnostusta lintuja kohtaan,
ja tuli taas bongattua uusi tuttavuus sepeltasku Ylöjärvellä,
linnuista puhutaan ystävien kanssa tuntitolkulla,
ja monesta muusta se on silkkaa ajantuhlausta,
mutta ADHD ja ADD epäilemättä ovat silloin omimmillaan!

Jos on kaksisataa lasissa ja lintumäärässä tänä vuonna,
voi olla onnellinen, olen ehtinyt ja olen kokenut paljon,
enkä pysty enempään ja olen siis tyytyväinen,
oman impulsiivisuuteni takia olen onnistunut ja välillä epäonnistunut!

En toimi samalla tavalla kuin tavis, psykiatri totesi,
en vastaa kysymyksiin, joita kysytään vaan asian vierestä,
ja vastaaan kysymyksiiin, joita ei ole kysytty,
ja poimin osan lausetta toisesta lauseesta ja loppu on jostain muusta.

Miten monimutkaista on ymmärtää ihmisen impulsiivisuus,
ja että aivot on rakennettu toisin ja ihminen toimii monella tavalla,
ja ei itse ymmärrä miksi muut ovat tippuneet kelkasta eivätkä ymmärrä.

Minä hyppään kesken kahvipöytätilaisuuden pois pöydästä,
muistan yllättäen jotain mielenkiintoista ja selitän jotain vaikkapa hirvistä,
siinä muu väki katselee kummissaan, että hulluhan tuo on selvästi.

Niinpä miten minä voisin muuksi muuttua 60 vuoden jälkeen,
olen oppinut itseni kanssa, että saan sadat parit villasukkia vuoden mittaan,
ja jaan ne ilmaiseksi niitä tarvitseville, jaan taidetta ystäville ja ilmaiseksi,
miksi pitäisi maksaa grafiikan lintutyöstä, jos on ollut nautinto tehdä itse!

Miten minua on vaikea ymmärtää, ymmärrrän puoli lausetta tästä maailmasta,
toinen puoli jostain ulkoavaruudesta, ja tulevaisuuden keksinnöistä,
elämä heittelee ja lauseet ovat koosteita ja monipolveisia tarinoita.

En minä enää kehtaa opetella muuta tapaa elää, jos tähän asti olen selvinnyt,
ADHD -pösilyys on pysyvä kohdallani, ja joka ei voi sitä sietää,
voi välttää lähempää kontaktia, ettei hermostu tai kävisi raskaaksi.

Ymmärrän, että en voi palvella kaikkia, vaikka olen monessa hyvässä mukana,
olen ihminen omine piirteineni, ja elän sen mukaan miten voin,
ja yritän pelastaa ihmisiä elämälle, siksi minua on käytetty hyväksi myös,
ja sen tunnustan, että olin liian sinisilmäinen ja paha sai liian paljon aikana.

Anteeksi pyydän, ja anon, että hyväksykää minut sellaisena kuin olen,
en ole pahuuttani ollut sellaisen auervaaran uhri ja manipuloitu,
naivi olen ja harhautettu, mutta nyt tutkin kaiken kahteen kertaan,
ja pyydän apua, jos joku yrittää harhauttaa sosiaalisessa mediassa,
ja reality-elämässä, olen vain ollut liian paljon hyvään uskova ihminen.

Minulla on nyt korjattu sydän, ja se ehkä auttaa monia muitakin,
pärjätään, oli ongelma mikä tahansa ja ottakaa yhteyttä,
yritetään parantaa maailmaa ja tukea toisiamme.

Olkaa vain persoonallisia ihmisiä, niitä minä arvostan,
älkää arvostelko turhaan meitä erikoisia ihmisiä, ei se meitä voi parantaa!

Minä arvostan ihmistä, joka uskaltaa olla omanlainen,
ja sanoa oman mielipiteensä, uskaltaa myös elää omaa elämäänsä!