perjantai 9. lokakuuta 2015

Kaunista on katsella - kokoelma 2014


Niin kaunista on katsella,
kun pienoista nyt nukuttaa,
ja sadun sanoihin saavu,
niin yhdessä ollaan hiljaa.

Näin siivin suloisin tuoda,
ja hellästi voi silittää,
maan antaa erilaisen uuden,
ja lämmön unen kotoisan.

Kun sinisen nyt maailman,
sen tahtoisi vain tavoittaa,
ja omaa kalleinta antaa,
vain rakkautta silloin jakaa.

On hetkiä rakkaita saanut,
ei luotasi pois lähtisi,
vaan jäädä tahtoisi silloin,
ja aikaansa saada antaa.

Kuin retkiä lapsen unet,
on hetki vain pienen ajan,
se tunne antaen aikaa,
niin kasvaa pian lapsi.

Vain rakastaa lasta voisi,
ei muuta sen pienen ajan,
ja omaa rakkautta toisi,
näin lapsuuden päivät jakaa.

Näin vaihtuvat huolet, ajat,
kun kasvat, vartut lapsi,
niin uuteen saapuvat päivät,
ja laajenee elämän piirit.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti