Kun on käynyt porteilla,
kuoleman kulmilla,
on ymmärtänyt rajansa,
saanut sisäisen rauhansa,
ymmärtänyt oman aikansa,
miten helposti kaikki loppuu,
on vain tyydyttävä tähän,
koska päiviä ei saa lisää,
ja näkee vain lopun,
joka saapuu aikanaan.
Oma aikansa vain,
on meille täällä annettu,
joskus on luovutettava,
oltava valmiimpi silloin,
ja tehtävä tilit selviksi,
hyväksyttävä omat virheensä,
ettei ole ainoaa oikeaa tietä,
vaan jokainen tekee sen,
oman valintansa elämästä,
ja omista päivistään,
kuin elää kulloinkin.
Rajallisuus voi olla harhaa,
luoda meille kuolemattomuuden,
tunteen, että kaikki on kaukana,
emmekä tunne sitä päivää,
jolloin kaikki on liian myöhäistä,
eikä meillä enää ole
mahdollisuutta,
elää mitään toisella tavalla,
on vain hyväksyttävä menneisyys,
koska tulevaisuutta ei enää ole,
olemme lähellä loppua,
ja päivämme ovat luetut,
mutta miksi pelkäisimme,
sillä kaikkihan on ollut selvää,
jos on ollut elämässä alku,
on oleva myös loppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti