On vain hyväksyttävä,
oma rajallisuutensa,
omien tietojensa vähäisyys,
että en lopultakaan tiedä,
kaikkea, mitä ehkä pitäisi!
Sillon voin hyväksyä,
kaikki omat virheeni,
ja omat harha-askeleeni,
että olen ollut tietämätön,
asioiden oikeasta tilasta!
On armahdettava itsensä,
ettei olisi elämässään,
liian katkera kaikesta,
siitä mitä on menettänyt,
tai siitä mitä paitsi on jäänyt.
Jotta löytäisi itselleen rauhan,
on vain hyväksyttävä,
että minä voin vaikuttaa,
siihen mitä elämässäni tapahtuu,
tämän lopun matkan aikana,
mutta osa on aina oleva sattumaa,
johon itse en voi vaikuttaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti