Matkalle tarvitaan vain vähän,
eikä tavaroiden määrä ratkaise,
vaan ihmisen sisin olemus,
olenko ollut sellainen,
että itse olen sovussa,
kaiken tämän elämäni suhteen,
olisinko osannut toimia toisin,
pystynkö armahtamaan itseni?
Sitä mitä muut ovat tehneet,
ei ole minulla valta muuttaa,
heillä on omat sielunsa,
ja omat tuskansa elettävänä,
sillä he eivät selviä hyvin,
he maksavat oman hintansa,
kalliisti omasta ajastaan,
jonka he uhraavat turhuuteen!
He ymmärtävät sen kyllä,
viimeisillä hetkillään viimeistään,
mitä he ovat itse tehneet,
ja mihin he ovat aikansa käyttäneet,
sen sijaan että olisivat eläneet,
täysin vapaata ja omaa elämäänsä,
eikä kahlittuna johonkin systeemiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti