kirjoitinhan sen jo 1974,
"elä kuin tämä olisi viimeinen",
se viimeinen päivä elämässäsi.
Olin nuori silloin,
näin maailman avoimempana,
ja monipuolisempana,
kuin moni ikäiseni silloin,
siinä oli elämäni kipukohta,
tajuta aikamme oma rajallisuus.
Ehdin tehdä vain vähän,
siitä mitä olen suunnitellut,
ja miksi olen elämässä.
Kohtasin elämän puutteita,
ja oman itseni vajavaisuuksia,
että minä en ole täydellinen,
vaan omien ajatusteni vanki,
ja ajattelin koko maailmaa,
huolia ja murheita,
teini-ikäisen maailmassani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti