Katson tummien kuusien suuntaan,
etsin katsellaani kuun sirppiä,
ja yritän kuunnella tarkemmin,
kuuluiko helmipöllö, huuhkaja,
lehtopöllö tai viirupöllö?
Siellä oli niin hiljaista,
ja pientä lumisadetta ilmassa,
pilvet kiirehtivät kuun valossa,
ja kaikkialla oli hiljaista.
Vain kaukaa kuului koiran haukku,
se valitti ehkä kylmää ja tuulta,
tahtoisi sisälle ihmisten luo,
yksin yössä oli ehkä ikävää,
kaipasi lämpöä ja ruokaa,
kuten me ihmisetkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti