Miten ihminen tuomitaan,
omien luonteenpiirteidensä takia,
sen syntymässä saadun mielensä,
ja levottoman sielunsa takia?
Kuka on kulkijaksi luotu,
ei voi levätä koskaan,
kuin siinä viimeisessä leposijassa,
siksi kaikki on yhä etsimässä.
Kiertävät maailmaa ja maita,
etsivät elämäänsä viisautta,
ja toisenlaista tietoa,
elämästä, ihmisyydestä,
tunteakseen olevansa hyväksyttyjä,
edes jossakin maailman kolkassa,
missä ei ole ennakkoluuloja!
Miten hänen pään sisälle,
ei voida mitenkään päästä,
aalla alkavat ihmiset,
autismin kirjon ihmiset,
Asperger, tai ADHD?
Heillä on voi olla paljon sisäistä,
mitä muut eivät voi käsitttää,
paljon kapeaa älykkyyttä,
josta toiset voivat vain uneksia,
miten uupumattomasti he toimivat,
niissä asioissa jotka kiinnostavat.
He eivät luovuta helposti,
vaan puurtavat oman tietonsa,
oman voimakkaan tiedonjanonsa,
tai jonkun muun syyn takia,
vaikka koko elämänsä,
ratkaistakseen enemmän,
etsiäkseen sen tiedon,
mikä heiltä puuttuu!
Miksi kukaan ei sitä käsitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti