Hän nukkuu tiikerin kanssa jälleen,
juuri kuuntelen hänen hengitystään,
se on hiukan vaikeaa kuumeen kanssa,
luulen, että se on yrittämistä,
selvitä sen kanssa.
Hän on yhä niin pieni,
kävelee ja liikkuu nopeasti,
ja pitää kaikki ihmiset kiireisinä.
Hän tarvitse paljon huolenpitoa,
ja rakkautta,
äidin ollessa yksin nyt,
se on totta sanoa,
auttaa pienempien,
ja isompien asioiden kanssa.
Se ei ole koskaan liikaa,
ja muistaa päiviä,
omien lasten kanssa,
ne olivat yksinäisiä päiviä joskus,
ei ollut paljon omaa aikaa.
Täytyy vain ajatella,
kuinka selviäisi,
ja tehdä kaikki työt,
joita ei voi edes ajatella,
nähdä muutokset isompina,
ja kaikki menee niin nopeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti