Miten elämä jatkuu,
siitä ei ole minulla tietoa,
jos on tuuliajolle joutunut,
hylätty monessa suhteessa,
ja jätetty oman onnen varaan,
minulla on vain yksi elämä.
Olen siis itse vain oma herrani,
ei minua voida enää ohjelmoida,
kun olen katkaissut ne kahleet,
eikä minua ihmiset kahlehdi,
koska en anna sen tapahtua.
Sieluni on liian levoton,
vapautta kaipaava mieleni,
että en voisi elää kahlehdittuna,
silloin minä vain kuihtuisin,
ja kuolisin pois kuin syksyn kukka.
On vain oltava valppaampi,
oltava hereillä kaikesta pienestäkin,
joka voisi vapauttani uhata,
turvata oma selustani,
uusilla ihmisillä ja heidän tuellaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti