Kohtalotoverit

Kaiken minä kirjoitan,

joka on kohdannut minua,

eikä minun tarvitse salata,

mitä kaikkea on tapahtunut,

olen sen saman kokeneille,

usein jo kertonutkin.

Se sama tapa ja tarina,

toistuu kaikkien kohdalla,

eikä siitä voi muuta todeta,

kuin että me vain voimme,

olla toinen toista tukemassa,

siihen ei muiden ymmärrys,

valitettavasti tule riittämään!

On tärkeää nähdä ja tavata,

jotta voisi muistaa kaiken,

ja kirjoittaa kaiken ylös,

jotta joskus joku sen ymmärtäisi,

ettei ihminen ole ollut sellainen,

joksi hänet on joskus leimattu!

Miten paljon tiedämme,

miten paljon etsimme tietoa,

ja miten paljon ajattelemme,

mitä muille meille on tapahtunut,

siihen ei kaikkien tieto,

eikä tuki enää riitä.

Siksi me tulemme ensi vuonna,

yhä pitämään yhtä jatkossakin,

voidaksemme auttaa uusia,

meidän tavoin kohdeltuja,

kohtalotovereitamme!

Emme voi enää pelätä,

sillä pelko ei kuulu tähän,

on vain oltava vahvempi,

jo kohdattava kaikki,

niinkuin sotilas sen tekee,

jopa oman kuolemansakin!