Työntäyteistä päivää,
piparkakkujen tuoksua,
kauniita koristeluja,
joulutorttujen tekoa,
ja jouluruokaa,
yllin kyllin tarjolla.
Pienet ja isommat lahjat,
jaettu paikalla olleille,
joulukalenterit aukaistu,
jouluaattoon asti,
siinä oli runsaasti riemua,
katso kuinka hän tunnisti,
koko kalenterin päivät!
Lapsi oppii ja kasvaa,
vielä on kuitenkin pieni,
ja tarvitsee apua monessa,
niinkuin moni aikuinenkin,
miten minä ratkaisen,
tämän ongelmatilanteen!
Mutta sitä ei murehdittu,
iloittiin iloista ja nauruista,
katsottiin kaikki lahjat,
ja hankittu polkupyöräkin,
jäi odottamaan kevättä,
silloin se kasataan,
ja sitten sen saa käyttöön!
Odottamista on elämäkin,
ihminen odottaa aina uutta,
mitä huominen tuo tullessaan,
mitä tapahtuu ensi viikolla,
tai miten selviän tänään,
miten selviän ensi vuoden.
Aikaa on joskus liian paljon,
ja joskus taas liian vähän,
että ehtisi kaikkea tehdä,
mitä elämässään haluaa,
siksi ei voi päiviä hukata,
on vain iloittava kaikesta,
löydettävä jokaisesta hetkestä,
jotakin josta voi olla kiitollinen!
Olin kiitollinen tänäänkin,
siitä että sain palvella heitä,
kaikkia ihmisiä kodissani,
heitä jotka olivat tänään meillä,
joko pitemmän tai lyhyemmän hetken,
olla läsnä ja jutella heidän kanssaan,
tuntea olevansa tarpeellinen,
sitä ihminen usein kaipaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti