lauantai 17. helmikuuta 2018

Sattumuksia

Etsin vain toisenlaisen tien,
jonka takia olen vapaampi,
elän kuin jokainen hetki,
voisi olla se viimeinen,
enkä jätä tekemättä mitään,
mitä voisin tehdä,
sinä päivänä kuin olen aikonut,
näin pysyn paremmin kiinni,
tässä ajassani mukana,
jota elämäksi kutsutaan.

Minä olen kohdannut,
monia jotka eivät enää osaa,
elää edes sitä yhtä päivää,
ilman huolia tai valittamatta,
mutta kun kääntää kaiken voitoksi,
on oman elämänsä herra,
ja nauraa vain sattumuksille,
löinpä taas varpaani johonkin,
mutta enhän minä siihen kuollut!

Tai minun kehoni reagoi taas,
mutta en minä sitä pelkää,
on sitä mahdollisuus elää,
ja toiminnat ovat normaaleja,
joita jokainen tekee päivittäin,
niin ei se elämä siihen kaadu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti