Oranssit sukat

Mutta onneksi minulle suotiin muuta,
se pieni poika joka vei kutomani sukat,
piilotti ne sohvalle itselleen, piiloon,
vaikka ne olivat aivan liian isot,
mutta hän piti iloisesta väristä,
ja arvasin sen kepposen!

Pyysin hänet sukkien kanssa,
sovittamaan niitä jalkaansa,
ja yhdessä me ne nähtiin,
ihan liian suuriksi,
hänen jalkoihinsa.

Kyllä mummo kutoo,
ihan sopivat sukat,
ihan samanlaiset,
kirjavan oranssin väriset,
siinä ne hänelle lupasin.

Niin hauska oli tapahtuma,
ja hän kyllä tietää,
ettei tämä mummo petä,
hän on saava samanlaiset,
iloiset, oranssit, kirjavat,
juuri hänen jalkoihinsa sopivat,
- villasukat!