Mies kuuli yhä jatkuvasti ääniä. Välillä ne olivat hiljaa joskus yöllä, kun hän heräsi. Hän ajatteli, että henget ovat ehkä nukahtaneet, eivätkä ole huomanneet, että hän on herännyt. Mutta hetken kuluttua ne alkoivat taas puhua. Puhe oli useimmiten joutavanpäiväistä, eikä siinä ollut juuri mitään uutta, ikään kuin kaikki polkisi paikoillaan. Asiat eivät olleet muuttuneet asioissa, mies oli ihan yhtä huono kuin aikaisemminkin. Kiroilua ja ilkkumista, pilkkaamista ja vanhojen asioiden penkomista, kuinka hän oli ollut tyhmä ja huono, sitä hän kuuli alati.
Mies muisteli alkuaikoja, kun hän alkoi kuulemaan ääniä. Hän muisti, miten muut ihmiset olivat puhuneet hänestä, mutta kun hän oli tullut huoneeseen, he olivatkin puhuneet jostakin muusta. Hän oli huomannut saman asian, kun vanhan miehen luona oli käynyt väkeä kylästä. Tuntui kuin he olisivat puhuneet hänestä, mutta hän huomasi, että he keskustelivatkin vanhan miehen asioista. Hän ymmärsi, että jotenkin hän kuuli asioita väärin. Hän ymmärsi, että hän oli varmaan kuullut asiat väärin jo alunperinkin. Ehkä ne työkaverit eivät olleetkaan puhuneet pahaa hänestä. Ehkä tämä toimi myös päinvastoin, ehkä ne työkaverit kuulivat hänen puheensa väärin. Jotain erikoista oli äänissä, se oli yhä selvempää hänelle!
Hän ei antanut enää sanojen satuttaa itseään. Hän ymmärsi, että väärin kuultuina asiat muuttuivat oudoiksi ja ehkä väärinkäsitykset olivat useissa tapauksissa olleet huonoja. Hän ymmärsi, että hänen piti vain varmistaa aina asiat pariin kertaan jatkossakin, näin hän välttyisi väärinkäsityksiltä. Hän tiesi, että jotain muutakin oli tapahtunut. Hän ymmärsi, että naapurien äänet eivät olleet ehkä häntä arvostelevia. Hekin ehkä olivat kuulleet hänen sanansa väärin.
Vanha mies oli aamulla valittanut selkäänsä, ja hän joi teensä nopeasti ja meni huilaamaan sänkyynsä. Hän halusi olla lämpimässä peittojen alla. Hän arveli kylmien tuulien ja sateen tehneen hänen selkänsä huonommaksi. Hän ei ollut enää kävellyt paljonkaan ulkona viime viikkoina. Vanha mies yritti kuitenkin tehdä pieniä kävelylenkkejä tilan pihapiirissä, aina kun sää salli. Hiljaa hän oli edennyt pienin askelin, mutta nyt hän ei päässyt kunnolla ulos selkänsä takia.
Mies yritti lämmittää rakennusta, ja hän oli korjannut vuotavaa kattoa, sekä tehnyt lisää polttopuita. Tänään ei kannattanut kauaksi lähteä, koska sade ja tuuli tekivät päivästä harmaan ja kylmän. Mies päätti kuitenkin yrittää tehdä rakennusten korjausta niin hyvin kuin hän pystyi. Hän oli kävellyt paljon viime aikoina, ja tuntui hyvältä viettää nyt aikaa pihapiirissä. Hänestä oli myös enemmän seuraa vanhukselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti