Harhaan

Hetken valo,

elämän säie,

hentoa kajoa,

auringon valoa,

elän vain päivän,

ja hetken,

ja jokainen hetki,

on helmi,

elämäni päivissä.

Miksi en eläisi,

olen vain ollut matkalla,

ja kohdannut kaikenlaista,

mitä tuntea en saata,

olen vain eksynyt ollut,

ja epätoivoinen joskus,

mutta järkeni ei ymmärrä,

sitä mitä minulle on tehty.

Olen ollut eksyksissä,

olen vain harhaillut,

ja luullut väärin,

kaikesta olen päässyt,

minua eivät he enää kaada,

on purteni kohonneet,

ja laivani vakaa nyt.

Olen pelastunut jostain,

tuntemattomasta noussut,

ja kulkenut omia teitäni,

olen ottanut opiksi,

että äänet johtivat vain harhaan,

enkä enää heitä kuuntele,

enkä toimi heidän mukaan,

sillä monta on johdettu mukaan.