Minä olen kyllin vanha,
ymmärtämään että en ole toivottu,
ihmisenä tarpeeksi hyvä hänelle,
mutta minä elän nyt vain itselleni,
ja otan yhden päivän tavoitteeksi,
koska vain päivään riittävät aineet,
elämäni on vain loputon ketju,
pilalle ruostuneita lenkkejä,
ja loppuunkuluneita kenkiä.
Ihminen rakastuu aina uudestaan,
mutta joskus rakastuu vanhaan,
vaikka pitäisi etsiä jotain uutta,
pitäisi vain antaa kaiken olla,
ja päästää irti kaikesta vanhasta,
jotta pystyisi kohtaamaan muita,
olla enemmän elämässä kiinni,
ehkä joskus pystyisi nauttimaan,
enemmän toisten seurasta,
ja saisi vaikka uuden miehen,
joka muuttaisi kaiken jälleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti