keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Rukous

Usein Jumalalta pyydän,
ehkä liiankin paljon,
kun en aina asioita ymmärrä,
enkä tiedä mitä ja miksi,
miksi minut on valittu,
otettu uhriksi johonkin,
josta kukaan ei voi pelastaa?

Minä olen ollut jonkun vanki,
henkisesti kahlittu johonkin,
tuntemattomaan temmattu,
ja ajatukseni on varastettu,
sieluani on rienattu,
ja Jumalaani pilkattu.

Miksi meitä koetellaan,
kuten Pietaria aikoinaan,
maailma toistaa itseään,
ja ihminen joutuu kiusatuksi,
oman ihonsa, rotunsa, uskonsa,
tai minkä tahansa asian tähden!

On vain uskottava parempaan,
että maailmassa meitä koetellaan,
ja kestettävä ja rukoiltava,
pyydettävä pelastusta sieluumme,
että antaisimme anteeksi heille,
jotka eivät tiedä, mitä tekevät.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti