keltaisia ja punaisia,
sinisiä ja violettejä,
monenkirjavia terälehtiä,
kuten elämä on monenkirjavaa,
välillä keltaista aurinkoa,
välilleä punaista hehkua,
välillä seesteistä sinistä,
ja välillä iltataivaan violettia.
Polku kulkee eteenpäin,
kohtaan kiviä ja kantoja,
ylitän kiemuraisia puunjuuria,
paksuja männyn runkoja,
pehmeitä leveitä kuusia,
kahisevia lehtipuita,
ja tuulessa leijailevia lehtiä.
Etsin pieniä lintuja,
tähystelen taivaalta haukkoja,
ehkä näen joskus kotkankin,
unelmoin kurkiauroista,
tuhansista hanhista,
ja ihan pienistä hippiäisistä,
jokaisella heillä on oma paikkansa,
kuten jokaisella ihmiselläkin,
toisen ihmisen sydämessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti