Mikä lienee tarkoitus,
levoton elämän liekki,
valaisee tietämme,
milloin paremmin,
milloin huonommin,
mutta kaikki menee eteenpäin.
On vain hetkittäisiä ajatuksia,
tulevien aikojen toiveita,
valoa pimeään päivään,
ja uuden matkan odotusta,
pääsisinkö pitkälle matkalle,
katsomaan sitä suurta kanjonia?
Olisin siellä reunalla,
katsoisin sen kuilun ylitse,
ja näkisin lintujen lentävän,
olevan vapaana,
ottamaan ilmaa alleen,
voiko olla suurempaa vapautta?
Olemme sieluumme kahlitut,
mutta aina voimme toivoa,
että tulevaisuus antaa enemmän,
kuin on menneisyydessä menettänyt,
on valmis kokemaan vielä,
jotain uutta ja suurempaa.
Olemme matkanneet pitkän tien,
mutta olemme yhä valmiita,
kohtaamaan uusia polkuja,
etsimään sitä linnun vapautta,
lentää vaikka sen suuren kanjonin yli,
sillä elämä kantaa niillä siivillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti