Elämän matka
Kun vilja on kypsää,
korsi taittuu tuulessa,
on ihmisen elämän päivät,
hetkessä vaihtuvat.
Ei elämästä helpolla pääse,
se vaatii omat kipunsa,
laihana oraana alussa,
tuskin polven korkuisena.
Vaatii paljon lämpöä,
kirkasta auringon paistetta,
puhdasta vettä ja ravinteita,
kasvaa täyteen mittaan.
Kun on kypsynyt kyllin,
on jo tarpeeksi vahva,
elääkseen oman elämänsä,
kunnes vanha korsi taittuu.
Aika on koittanut silloin,
on tullut tilinteon aika,
katsoa taaksepäin elämää,
elettyjä päiviä ja öitä.
Mikä meitä sitten odottaa,
se lienee tuntematonta tietä,
mitä on rajan takana,
on elämässä salaisuus.
Kun on kyllin vanha, kuten pikkuserkkuni äiti, liki yhdeksänkymmentä vuotta, ymmärtää, että tulee aika, jolloin on annettava periksi elämälle. Elämä ei ole helppoa aina, jokaiselle on annettu oma tiensä ja kärsimyksensä. Saatoimme hänet tänään haudan lepoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti