Rakas olet ollut aina,
herkkä ja särkyvä astia,
mustiin verhoiltu mieli,
valoa etsii yhä jostain,
toivoo ja ehkä löytää joskus,
sen pienen onnen,
joka ihmiselle annettu on.
Suurta onnea turha etsiä on,
sillä kauneinta on pieni onni,
hetki, tuokio, vain ohikiitävä aika,
ihmisen hymy, sana,
kosketus, ehkä halauskin.
Onnea ei kannata etsiä,
sillä sitä ei voi löytää.
Se vain on,
jos on ollakseen,
haaleana, joskus voimakkaana.
Ota sydämeesi talteen,
se pienikin hetki, onni,
kanna sitä taiten,
sillä se kertoo ja lohduttaa,
elämän matkoilla,
poluilla, tuntemattomilla teillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti