Jokaisella hetkellä,
omien päivien janassa,
on ollut merkitystä,
vaikka ei aina ymmärrä,
miksi surua on olemassa,
tai muuta kärsimystä.
Ehkä elämä jalostaa,
kantaa silloin enemmän,
kun kaiken voittaa,
ja kaikki on koettava,
tunnettava elämän tuska,
sellaisena kuin se sielussa on.
Jos sen oppii tuntemaan,
oppii iloitsemaan vähästä,
vaikka perhosen lennosta,
kauniista siipikuvioista,
on jo oppinut paljon,
pienistä onnen palasista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti