Miten hauras voi olla sydän,
kaikki elämä voisi kuihtua,
olla hetkessä ohitse,
vain pieni sekunti,
ja elämä olisi poissa.
En minä ymmärtänyt,
miten lähellä kaikki oli,
että olin vain selvinnyt,
jostakin mahdottomasta,
että olisi uusi mahdollisuus.
Kukaan ei tiennyt,
miten lähellä voisi olla,
sitä toista elämän rantaa,
kukaan ei voisi nähdä,
miten vähästä kaikki olisi kiinni.
Miten yksi väläys,
voisi olla viimeinen hetki,
ja päivä voisi päättyä,
ja koittaa yö,
kaikki olisi silloin poissa.
Pois en minä lähtenyt,
näin vain sen hetken,
kun sydämeni sykki,
siellä monitorin ruudussa,
silloin kipua tunsin.
Minä sain jatkoaikaa,
sydämeni korjattiin,
ja olin jälleen yhtä eläväinen,
kuin olin ollut koko elämäni,
kiitos joka sen toimenpiteen teki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti