Lopultakin voi olla aika onnellinen,
vaikka on menettänyt perheen,
ja oikea elävä rakkaus on kuollut,
voi kuitenkin elää hyvin tavallisesti,
tavallisen suomalaisen naisen elämää.
Käydä vapaasti katsomassa maailmaa,
liikkua luonnossa ja metsissä,
katsoa ja kuunnella lintuja,
ruislinnun ääni taas herätti unesta,
minä elän ja nautin kuulemastani.
Ei elämä ole ollut helppoa,
mutta tuskin sitä enää kaipaisikaan,
vaikeuksien voittaminen,
se tuo elämää sitä särmää,
elämän rosoisuutta ja tuskaa.
Vain kokemalla tarpeeksi hankaluuksia,
osaa arvostaa pieniä rauhallisia hetkiä,
jonkun luonnonkohteen näkemistä,
uuden linnun näkemistä ja laulun kuulemista,
sitä elämän kirjoa ja monimuotoisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti