tiistai 4. heinäkuuta 2017

Kertomuksia

Olen kuullut paljon,
olen nähnyt paljon,
mutta on paljon sellaista,
mitä ei voi nähdä,
vaan joku vain tuntee,
kuulee sen ääninä,
tai kertoo kokemuksistaan.

On outoa sihinää tai sirinää,
kuin hitsauskoneen ääntä,
ja ääni pahenee juostessa,
vaikka musiikkia kuuntelisi,
tai jotain muuta tekisi,
ja pistää hampaita kiristelemään,
poskeen välillä puremaan,
ja kaikkea ihmeellistä näkemään,
tai sitten olla näkemättä,
sitä mitä pitäisi nähdä.

Ihmiset kertovat outoja tarinoita,
tämän elämän varjopuolista,
siitä mitä he ovat nähneet,
ja kokeneet tässä maailmassa,
jota ei voi kuin kuvailla,
koska sitä ei voi näyttää,
tai sitä ei voi kuulla,
sen voi vain kuvailla,
jokaisen oman kokemuksen,
omin sanoin jokainen itse!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti