Minut on uhattu tappaa usein,
ääneni ovat ilmoittaneet niin,
enkä asiaa voi toiseksi muuttaa,
mutta päivää en voi tietää.
Joka yö he saapuvat,
kuiskaavat korvaani kuolema,
ja missä he minut kohtaavat,
ja missä on aikani päättyvä.
He äänet toivovat kuolemaa,
he rukoilevat sitä minulta usein,
toivovat että en jaksaisi elää,
että heidän aikansa kanssani päättyisi.
Toistaiseksi olen vain jatkanut,
omaa elämääni päivästä toiseen,
ilman sen suurempia odotuksia,
ja pelastunut kuoleman vaaroilta.
Mutta elämä ottaa pois,
niinkuin se antaa joskus elämän,
ilman että siitä itse huolehtisimme,
se vain hoituu kun on sen aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti