Jokaisessa on oma säie runosta alkutekstinä, ja tässä ovat alkutekstit! Vien Jyväskylän kaupungin kirjastoon kappaleet lainattavaksi ja kokoelmaan.
Nyt on taas aika koota kansien sisään, omat runoteokset tältä vuodelta, ja painattaa oma kokoelma, kuten olen jo parina vuotena tehnyt.
-
On mukava muistaa tuttuja vuosien varrelta,
ja antaa heille omaa tuotantoa oleva teos,
muistoksi ja luettavaksi.
Se muistuttaa vielä elämästä,
eletystä ja tulevasta,
kaikista kokemuksista matkan varrelta,
ja siitä mitä mieleeni tullut ajatuksina,
ja sanoina kaiken elämän keskellä.
Olen ollut vain lintu,
ja lentoni on ollut välillä haparoivaa,
olen ollut siipirikko ja vajavainen,
mutta ylemmäs olen aina yrittänyt,
ja päässytkin pilvien päälle,
näkemään sen kaiken kauneuden.
-
Siksi yhä kirjoitan ja runoilen,
olen oman sieluni vanki,
ja siinä on onneni avain,
eikä sitä minulta voi kukaan ryöstää,
sillä omistan omat ajatukseni,
ja olen oppinut ajattelemaan entistä itsenäisemmin,
ja omana itsenä.
Ilmaisen omia ajatuksiani elämästä
nyt ja tuonpuoleisesta,
josta ei ole tietoa meillä kenelläkään.
Mutta emme pelkää,
sillä emme pelkää,
sillä luotamme tulevaan ja siihen,
että elämä jatkuu toisessa muodossa.
-
Ota vain oma mielesi ja anna sen lentää,
halki sinisen taivaankaaren ja hymyile,
ja katsele maata, joka allasi avautuu,
ole rohkea ja utelias, opi ja ota opiksesi,
virheitä tekee meistä jokainen,
ja jokainen voi olla onnellinen,
niillä omilla taidoillaan ja omilla kyvyillään,
eikä meitä ole kahta samanlaista,
me oleem kaikki vain omia yksilöitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti