Kirjoittaisin,
näitä huonoja runoja,
vaikka kukaan ei lukisi niitä,
sillä mielikuvitukseni lentää,
eikä se tunne avaruuden rajoja.
Jotakin tarttuu mukaani,
kaikista ihmistä,
joita kohtaan matkallani,
ja kaikesta näkemästäni,
sillä minun mieleeni,
jää hetkien tunnelmat,
ja kasvojen kuvat,
ja ihmettelen,
miksi minä muistan,
ne vuosikymmenten takaa,
niin kuin se olisi ollut eilinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti