Kohta taas hämärtyy,
pikkuhiljaa pimentyy,
kuutamo ja elokuun yöt,
on jo mustat varjot,
ja yö tummenee.
Elämän varjot,
ja auringonpaiste,
monet kesän askareet,
kukkiva puutarha,
ja kuivuva nurmi,
miten kaikki ehtii,
kun aikaa on vähän.
Elämä heittelee,
joskus on helppoa,
ja voi vain nauttia,
mutta toisinaan kirpaisee,
ja näkee vain mustan yön,
mutta eihän se vielä ehdi,
on vain hämärtyvä hetki,
ja pian jo saapuu aurinko.
Lyhyt on kesän yö,
onneksi se kestä kauan,
ettei vaivu epätoivoon,
on vain hetken hämäryys,
ja valo antaa taas uutta voimaa,
aloittaa uusi päivä aamulla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti