Oli kulunut reilun viikon verran vaimon kuolemasta. Hän oli hämmentynyt, ja väsynyt kaikesta tapahtuneesta. Ja entistä enemmän häntä väsytti outo jyrinä talossa, eikä hän voinut tietää, mistä äänet tulivat, ja miksi hän kuuli sen aivan kuin moottorin äänen aina mennessään nukkumaan. Välillä ääni kuului myös iltaisin, kun hän teki kotitöitä. Mutta hän ei löytänyt ratkaisua, mistä äänet tulivat.
Hänen työpäivänsä oli tänään erilainen. Hän heräsi varhain ja valmistautui tavaroiden hakuun auringonnousun aikaan. Hänen pitäisi kuljettaa tavaroita maaseudulle, lähellä olevaan pikkukaupunkiin ja joihinkin kyliin. Hän tiesi matkareitit, eikä ollut huolissaan omasta työstään, olihan hän ollut töissä jo monta vuotta, liki vuosikymmenen, eikä hänellä ollut ongelmia kuljettajan ammatissa.
Hän pakkasi tavarat kuorma-auton lavalle, kiinnitti köydet huolellisesti ja sitoi kaikki paikoilleen. Hän ajoi kohti pikkukaupunkia. Liikenne oli vilkasta kaupungin laita-alueilla, mutta maaseudulla oli vähän tiellä liikkujia. Vain joitakin viljelijöitä ja jopa hevosvankkureita tuli vastaan.
Hän oli melkein yksin tiellä nyt, ja hän saapui lähelle pikkukaupunkia. Hän halusi syödä eväitään ja levätä hetkisen autossaan. Läheisellä tiellä hän näki kaksi miestä avolavapakettiauton kanssa, ja heillä oli metallinen säiliö lavalla. He näyttivät paikallisilta maanviljelijöiltä.
Tapahtui jotain outoa hänen huilatessaan. Hän tunsi pistelyä korvissaan, ja oudon suhisevan korkean äänen. Hän havahtui siihen unestaan, ja piteli kättä korvallaan. Pistely helpotti korvassa ja samoin ääni hiljeni. Hän yritti katsoa kaikkialle, mutta hän ei nähnyt muuta kuin ladon luona olevat miehet avolavapakettiauton kanssa. Hän yritti etsiä syytä korvien kipuun ja outoon korkeaan suhisevaan ääneen, mutta mitään erikoista ei näkynyt missään suunnassa. Oli vain aurinkoinen päivä ja maisema oli kuin maalauksesta, kauniine rinteineen ja taloineen, tässä pienessä taukopaikassa.
Hän tunsi heikkoa huimausta päässään, ja ajatteli, että ehkä hän tulossa sairaaksi. Ehkä hänen korvansa soivat, tai hänellä on korvatulehdus. Päässä oli outoa kihelmöintiä, ja oli kuin pään ympärillä olisi ollut jotain, mitä hän ei voinut ymmärtää. Mutta ihmeellisintä oli äänien hiljentyminen ja korvakivun helpottaminen, kun hän piti käsiä molemmilla korvillaan. Hän mietti, miten hän pystyisi jatkamaan matkaa. Hän päätti, että hänen on toimittava, kuten hänet oli pyydetty tänään.
Vaikka äänet häiritsivät, ne eivät silti estäneet hänen työtään. Hän ajatteli kysyä neuvoa tuttavaltaan, jospa kaikkeen löytyisi selitys! Ja hän jatkoi työpäiväänsä, ja ääni seurasi häntä kaikkialle.
Miten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti